Niin tutkimuksessa kuin julkisuudessakin terveys näyttäytyy usein lääketieteellisesti määriteltynä, arvovapaana ja luonnollisena ilmiönä. Koronapandemian myötä terveyteen liittyvät valtakysymykset ovat kuitenkin tulleet harvinaisen näkyviksi.
- Uusi tartuntatauti on helpompi nähdä kulttuurisuuden ja poliittisuuden kantajana sen äkillisyyden ja normista poikkeavan luonteen sekä tiedollisen epävarmuuden vuoksi, Anna-Maria Mäki-Kuutti toteaa.
Terveyttä ja sen eri ulottuvuuksia on tutkittu huomattavasti vähemmän kuin sen kääntöpuolena pidettyjä sairauksia ja niiden kulttuurisia merkityksiä.
- Terveys on ollut kulttuurisesta näkökulmasta tyhjä merkitsijä, jota voi verrata valkoisuuden, keskiluokkaisuuden tai mieheyden normeihin moderneissa yhteiskunnissa, Mäki-Kuutti kertoo.
Tutkimuksessa perehdytään niin historiallisiin terveysoppaisiin kuin 2000-luvun populaarimediaankin. Aineiston kautta tarkastellaan sitä, miten historiallinen terveyskansalaisuus ja hyvinvointivaltio on muovautunut nykypäivän yksilölliseksi terveyskuriksi. Keskeinen taustatekijä on tutkijan mukaan ulkoisen, hierarkkisen vallankäytön muuttuminen vapauden, itseohjautuvuuden ja yksilöllisyyden kautta toimivaksi sisäiseksi hallinnaksi.
Näennäistä valinnanvapautta ja sisäänrakennettuja ristiriitoja
Tutkimus avaa myös terveysviestinnän normatiivisuutta ja liberaalin yksilönvapauden paradoksia.
- Jälkiteollinen aika on tehnyt meistä yrittäjäkansalaisia ja oman kokemuksemme asiantuntijoita. Oman terveyden ja hyvinvoinnin hallinta tarjoaa monelle luontevan väylän ratkaista elämän epävarmuutta, Mäki-Kuutti pohtii.
Asiantuntijuuden tekniikat ovat samalla laajentuneet väestötason terveysvalistuksesta hyväntahtoiseen paimenvaltaan ja valmennukseen. Mediassa lääketieteellisen perustelun ja riskipuheen rinnalle on noussut tunnustuksellinen ja affektiivinen vetoaminen.
Samalla terveysviestintään on sisäänrakennettu uudenlainen autenttisuuden ja itsensä toteuttamisen vaade. Median terveyspuheessa toiset valinnat tuotetaan arvokkaampina kuin toiset.
- Terveyden nimissä tapahtuvaa suostuttelua ja moraalista järjestämistä on vaikea vastustaa, koska olemme sisäistäneet terveyden identiteettiä rakentavan ja pääomaistuneen luonteen, Mäki-Kuutti arvioi.
Teknologinen kiihtyvyys ja lääketieteen kehitys muuttavat väistämättä terveyden merkityksiä, valtarakenteita ja eettisiä kysymyksiä tulevaisuudessa. Biohakkerointi, geenimanipulaatio, personoitu lääketiede, robotiikka ja neuroverkot herättävät jo nyt kysymyksiä ihmisyyden olemuksesta ja rajoista sekä niistä arvolähtökohdista, jotka ohjaavat ihmiselämän, sen rajojen ja rajallisuuden ymmärtämistä.
Yhdenmukaisen terveyden kulttuurinen ihanne voi kääntyä taakaksi niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin, mikäli se johtaa moraalipaniikkeihin, ei-normatiivisten kehojen syrjintään ja kasvavaan eriarvoisuuteen.
- Terveyteen liittyvä toimijuus tulee uudelleen ymmärretyksi viimeistään silloin, kun väestö ikääntyy ja haurastuneen terveyden kanssa eletään pidempään. Käsitys hyvän elämän suhteellisuudesta voi helpottaa myös yksilön kokemia paineita ja hallitsevien terveysdiskurssien uudelleen neuvottelua, Mäki-Kuutti pohtii.
Anna-Maria Mäki-Kuutti on syntynyt Pietarsaaressa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Parolan lukiosta. Mäki-Kuutti on tehnyt väitöstutkimustaan apurahatutkijana Tampereen yliopiston viestintätieteiden yksikössä. Tällä hetkellä Mäki-Kuutti työskentelee vs. sosiaalityöntekijänä TAYS Pitkäniemessä.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Anna-Maria Mäki-Kuutin mediatutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Terveyskuri mediayhteiskunnassa - populaari terveysviestintä toimijuuden ja hallinnan kenttänä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 11.12.2020 klo 12 alkaen Linna-rakennuksen luentosalissa K103, Kalevantie 5. Vastaväittäjänä toimii yliopistonlehtori Johanna Uotinen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena yliopistotutkija Sinikka Torkkola Tampereen yliopistosta.
Tilaisuutta voi seurata etäyhteydellä.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1709-6
Kuva: Katja Mäki-Kuutti