Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jossa haiman insuliinia tuottavat beetasolut ovat tuhoutuneet. Tämä solutuho johtaa insuliinituotannon häiriöön, ja sitä kautta verensokerin säätelyn pettämiseen. Suomessa tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 50 000 potilasta, ja on arvioitu, että yhden potilaan elinikäinen hoito maksaa noin miljoona euroa. Joten sen lisäksi, että sairaus on päivittäistä hoitoa vaativa ja vaikuttaa potilaan elämään suuresti, sen ennaltaehkäisyllä olisi myös suuri kansantaloudellinen merkitys.
Perinnöllisyydellä on taudin synnyssä suuri merkitys, mutta ympäristötekijöiden ajatellaan voivan käynnistää beetasoluja tuhoavan prosessin geneettisesti herkillä henkilöillä. Prosessi käynnistyy usein jo 1—2 vuoden iässä, mutta se etenee yleensä hitaasti ja voi kestää useita vuosia ennen kuin oireinen diabetes ilmaantuu. Vaikka geneettisesti herkkiä yksilöitä on noin 20 prosenttia väestöstä, vain pieni osa heistä sairastuu. Enterovirukset on yksi eniten tutkittu mahdollinen ympäristöperäinen riskitekijä, ja niiden joukossa erityisesti Coxsackie B -virukset (CVB), joiden on todettu kasvattavan riskiä sairastua tyypin 1 diabetekseen. Näyttää siltä, että joillakin henkilöillä CVB-virukset voivat aiheuttaa kroonisen infektion haimaan.
Tutkimusnäytöt enterovirusten ja tyypin 1 diabeteksen yhteydestä ovat johtaneet tarpeeseen selvittää, onko kyseessä syy-seuraus-yhteys. Parhaiten tätä voidaan selvittää tutkimuksilla, joissa pyritään joko estämään infektiot rokottamalla tai parantamaan mahdollinen infektio viruslääkkeillä.
Honkimaan väitöskirjatutkimus pureutuu krooniseen CVB1-infektion mekanismeihin haimasoluissa. Infektion aiheuttamia muutoksia haimasoluissa kartoitettiin analysoimalla solujen täydellinen proteiinikoostumus. Infektion kroonistumiseen liittyviä viruksen ominaisuuksia tutkittiin analysoimalla viruksen koko genomin emäsjärjestys uuden sukupolven sekvensointi -menetelmällä.
Tutkimustulosten perusteella sekä isäntäsolussa että viruksen genomissa tapahtuu merkittäviä muutoksia kroonisen infektion aikana. Lisäksi väitöskirjatyössä testattiin eri viruslääkkeiden teho Coxsackie B -virusinfektiota vastaan. Kymmenen valikoitua viruslääkettä testattiin eri Coxsackie B -virusserotyyppien aiheuttamaa infektiota vastaan. Virus pystyttiin häätämään solumallista viruslääkkeillä.
— Jos viruslääkkeillä voidaan osoittaa olevan suotuisa vaikutus, tämä avaisi kokonaan uusia mahdollisuuksia tyypin 1 diabeteksen hoitoon ja ehkäisyyn, Honkimaa toteaa.
Parhaillaan Norjassa onkin käynnissä tutkimus, jossa tyypin 1 diabeetikoita hoidetaan viruslääkkeillä sen selvittämiseksi, parantaako hoito insuliinin tuotantoa.
Filosofian maisteri Anni Honkimaan virologian alaan kuuluva väitöskirja Molecular markers and drug treatment for persistent enterovirus infection in pancreatic cell lines tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 1.10.2021 klo 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F115, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii dosentti Carita Savolainen-Kopra Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Kustoksena on professori Heikki Hyöty Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä tästä linkistä.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2103-1
Kuva: Antti Takkinen