Tutkimuksen aineisto koostui laajasta kyselytutkimuksesta, viikon mittaisesta päiväkirjatutkimuksesta ja neljän viikon interventiotutkimuksesta. Aineistot kerättiin yhteistyössä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kanssa osana Tampereen yliopiston laajempaa tutkimushanketta Erilaisten taukojen merkitys työkuormituksesta palautumisessa ikääntyvillä opettajilla.
Tutkimuksella oli kolme päätavoitetta: selvittää, miten ikä muuntaa palautumisen yhteyksiä hyvinvointiin, miten palautuminen tauoilla on yhteydessä hyvinvointiin myöhemmin päivän aikana, ja voidaanko loman aikaista palautumista tukea mobiilisovelluksen avulla toteutettavan intervention avulla.
Tutkimuksen teoriataustana toimi DRAMMA-malli, jossa kuvataan kuusi palautumista edistävää kokemusta: irrottautuminen, rentoutuminen, omaehtoisuus, taidonhallinta, merkityksellisyys ja yhteenkuuluvuus. Tulokset osoittivat, että kaikki kuusi kokemusta tukivat opettajien työkuormituksesta palautumista.
— Mielen palautuminen työkuormituksesta ei siis ole pelkkää lepoa ja rentoutumista: palautumista voivat edistää myös uuden oppimisen ja itsensä haastamisen, merkityksellisyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemukset, Virtanen kertoo.
Tutkimus tuotti uutta tietoa iän ja palautumisen suhteesta, jota on tutkittu aiemmin hyvin vähän, vaikka työvoiman ikääntyminen ja työkyvyn ylläpitäminen ovat ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja.
— Vaikuttaa siltä, että eri-ikäiset opettajat hyötyvät jossain määrin erilaisista palautumisen kokemuksista sekä vapaalla että tauoilla. Tämä voi olla arvokas tieto esimerkiksi palautumisen edistämiseen suunnattujen interventioiden kehittämisessä, Virtanen sanoo.
Tutkimus myös laajensi ymmärrystä tauoilla palautumisen kokemuksista välittävinä tekijöinä työn tunneperäisten vaatimusten ja hyvinvoinnin yhteydestä päivätasolla. Tauoilla palautumisen myönteinen vaikutus hyvinvointiin voi myös olla jossain määrin nähtävissä vielä illalla, ei ainoastaan iltapäivällä työpäivän päättyessä. Interventiotutkimus antoi viitteitä siitä, että loman aikaista palautumista voidaan tukea mobiilisovelluksella toteutetun intervention avulla, kunhan jatkossa vastaavien sovellusten käytettävyyttä kehitetään eteenpäin.
Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa käytännössä esimerkiksi opettajille suunnattujen palautumista edistävien interventioiden ja valmennusohjelmien kehittämisessä.
Anniina Virtanen on kotoisin Oulusta ja työskentelee Työterveyslaitoksella tutkijana. Hän on myös kirjoittanut väitöskirjansa aihepiiristä yleistajuisen tietokirjan Psykologinen palautuminen (Tuuma-kustannus, 2021).
PsM Anniina Virtasen psykologian alaan kuuluva väitöskirja Teachers’ Recovery Processes: Investigating the role of different breaks from work for well-being and health among Finnish teachers tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 3.12.2021 klo 12 alkaen Päätalon salissa D11, Kalevantie 4. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Madelon van Hooff (Radboud University, Alankomaat). Kustoksena toimii dosentti Jessica de Bloom (Tampereen yliopisto & Groningenin yliopisto, Alankomaat).
Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä tästä linkistä.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2189-5