Eturauhassyöpä on länsimaalaisten miesten yleisin syöpätyyppi, johon pidentyneen eliniän seurauksena sairastuu yhä useampi mies. Vaikka suurin osa eturauhassyöpäpotilaista paranee pysyvästi, noin viidesosa eturauhassyövistä etenee tappavaan muotoon.
Nykyiset diagnostiset menetelmät, etenkin prostataspesifinen antigeeni (PSA), auttavat tunnistamaan erittäin tehokkaasti eturauhassyöpiä, mikä on johtanut myös vaarattomien syöpätapausten diagnosoimiseen ja hoitamiseen. Tämä tuottaa tarpeetonta fyysistä ja henkistä kuormaa potilaille ja rasittaa lisäksi terveydenhuoltojärjestelmäämme. Siksi tarkemmille ja tehokkaammille menetelmille tunnistaa huonoennusteisia eturauhassyöpiä on suuri tarve.
LncRNA:t eli pitkät ei-koodaavat RNA:t ovat suhteellisen hiljattain löydetty ryhmä RNA-molekyylejä. Toisin kuin lähetti-RNA:t, joiden sisältämästä geneettisestä informaatiosta tuotetaan soluissa proteiineja, lncRNA:t ottavat muilla tavoin osaa solujen toimintaan. LncRNA-molekyylit osallistuvat yleensä geenien säätelyyn yhdessä proteiinien kanssa. LncRNA:iden on havaittu ilmentyvän lukuisissa syövissä normaalista poikkeavasti, minkä lisäksi joillakin lncRNA:illa on osoitettu olevan rooli syövän kehityksessä ja leviämisessä.
Annika Kohvakan väitöstutkimuksen tavoitteena oli löytää aiemmin tuntemattomia lncRNA:ita, joita esiintyy erityisesti eturauhassyövässä. Nämä lncRNA:t Kohvakka löysi kollegoidensa kanssa analysoimalla Tampereella kerättyjä eturauhaskasvainnäytteitä. Tarkoituksena oli selvittää, pystyykö näitä vastalöydettyjä lncRNA:ita käyttämään biomarkkereina eturauhassyövän ennustamisessa. Lisäksi Kohvakka selvitti syvällisemmin huonoennusteisiin eturauhassyöpiin yhdistettyjen lncRNA:iden biologista taustaa, eli kuinka ne vaikuttavat syöpäsolujen toimintaan molekyylitasolla.
– Erityisesti yksi lncRNA, jolle annoimme nimen EPCART, osoittautui mielenkiintoiseksi. Sen korkea ilmentyminen eturauhassyövässä ennusti nopeampaa syövän uusiutumista. Myös solumalleilla tehdyt kokeet osoittivat EPCART:n edistävän syöpäsolujen kasvua ja liikkumista, Kohvakka kertoo.
– Korkea ja syöpäspesifi ilmentyminen tekee lncRNA:ista ihanteellisia kandidaatteja biomarkkereiksi. Niiden avulla voidaan entistä tarkemmin diagnosoida syöpiä ja ennustaa, mitkä hoidetuista syövistä uusiutuvat.
Annika Kohvakka on kotoisin Pieksämäeltä ja valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopiston solu- ja molekyylibiologian koulutusohjelmasta keväällä 2013. Väitöskirjatyö on tehty Eturauhassyövän molekyylibiologian tutkimusryhmässä Tampereen yliopistossa.
Väitöstilaisuus perjantaina 24. toukokuuta
Filosofian maisteri Annika Kohvakan syöpägenetiikan alaan kuuluva väitöskirja Characterization of Novel Long Noncoding RNAs in Prostate Cancer tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 24.5.2024 klo 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Guido Jenster Rotterdamin Erasmus-yliopistosta. Kustoksena toimii professori Tapio Visakorpi Tampereen yliopistosta.