Rahoitusmarkkinat ovat ratkaisevan tärkeitä reaalitaloudelle kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta. Sijoitusrahastojen sääntelyä pidetään keskeisenä osana pääomamarkkinoiden toimivuutta, sillä hyvin toimiva sijoitusrahastosektori helpottaa pääoman kerryttämistä ja yritystoiminnan tehokasta harjoittamista. Suomen sijoitusrahastosääntelyn kansallisesta kilpailukyvystä on kannettu jatkuvaa huolta, ja lainsäätäjä on kiinnittänyt siihen huomiota aina 1990-luvulta lähtien.
Antti Vepsä analysoi väitöskirjassaan, miten vaihtuvapääomaisista sijoitusyhtiöistä on säännelty johtavissa kansainvälisissä sääntelyjärjestelmissä. Analyysin pohjalta hän tutki, onko vaihtuvapääomaisista sijoitusyhtiöistä perusteltua säätää Suomessa ja miten niitä koskeva sääntely tulisi toteuttaa.
Kansainvälinen lainsäädäntökilpailu on kiihtynyt globalisaation myötä. Merkittävät finanssivaltiot pyrkivät houkuttelemaan sijoitusrahastotoimintaa alueelleen kehittämällä aktiivisesti rahastosääntelyään vastaamaan toimialan tarpeita, koska elinvoimainen rahastosektori johtaa työpaikkojen ja verotulojen kasvuun. Euroopassa kyseinen kehitys on johtanut rahastotoiminnan keskittymiseen etenkin Luxemburgiin ja Irlantiin.
– Suomen lainsäädännössä rajoitetaan rahastotoiminnan järjestämistä enemmän kuin EU-sääntely edellyttää. Suomessa ei voida perustaa rahastoja yhtiömuodossa eli vaihtuvapääomaisena sijoitusyhtiönä, vaikka tämä on mahdollista useissa muissa maissa. Tällaista uudistusta on pohdittu myös Ruotsissa, Vepsä toteaa.
Tarjoamalla monipuolisia rahastorakenteita voidaan edistää sääntelyn kilpailukykyä. Valtiovarainministeriössä oli käynnissä vuosina 2016–2019 sijoitusrahastolain uudistamishanke, jonka yhtenä tavoitteena oli mahdollistaa Suomeen uusi sijoitusrahastotoiminnan oikeudellinen rakenne, vaihtuvapääomainen sijoitusyhtiö.
– Sijoitusrahastolain uudistusta valmistellut työryhmä ei kuitenkaan kyennyt valmistelemaan esitystä vaihtuvapääomaista sijoitusyhtiötä koskevaksi sääntelyksi, vaan sijoitusrahastorakenteiden valikoima pysytettiin sääntelyssä ennallaan, Vepsä kertoo.
Vepsän väitöskirjatutkimuksen tulokset osoittavat, että vaihtuvapääomainen sijoitusyhtiö olisi perusteltu Suomen rahastosääntelyssä, sillä se edistää sääntelyn kansainvälistä kilpailukykyä. Vepsä suosittelee, että sijoitusyhtiöitä koskeva sääntely kannattaa toteuttaa vakiintuneiden kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti. Väitöskirjassa analysoidaan yksityiskohtaisesti muiden maiden sijoitusyhtiösääntelyä.
– Pyörää ei kannata keksiä uudelleen, mikäli valmiiksi toimivia malleja on jo olemassa muissa maissa, Vepsä muistuttaa.
Vepsän väitöskirjatutkimus auttaa ymmärtämään rahastojen toimintamuotojen merkitystä osana sijoitusrahastosektorin kilpailukykyä. Väitöskirjan tuloksia voidaan hyödyntää oikeuspolitiikassa ja lainvalmistelussa, kun pohditaan kotimaisen sijoitusrahastosääntelyn uudistuskohteita. Väitöskirja on myös hyödyllinen työväline rahastojen ja sijoitusyhtiöiden parissa työskenteleville asianajajille, yritysten lakimiehille, yritys- ja talousjohdolle ja sijoittajille.
Antti Vepsä asuu Tampereella ja työskentelee rahastoihin erikoistuneena lakimiehenä Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:ssä.
Väitöstilaisuus perjantaina 12. toukokuuta
Oikeustieteen maisteri, kauppatieteiden maisteri Antti Vepsän yritysjuridiikan alaan kuuluva väitöskirja Vaihtuvapääomainen sijoitusyhtiö tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 12.5.2023 kello 12 alkaen, Pinni A -rakennuksen Paavo Koli -salissa (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Heikki Marjosola Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Veikko Vahtera johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä
Kuva: Jonna Monola/Studio Skaala.