Tupakointi aiheuttaa edelleen merkittäviä terveysongelmia, ennenaikaisia kuolemia ja terveyden eriarvoisuutta Suomessa ja Euroopassa. Haasteita lisäävät savuttomat ja uudet tupakka- ja nikotiinituotteet kuten nuuska, sähkösavukkeet ja nikotiinipussit, jotka vetoavat erityisesti nuoriin. Terveyden edistämiseen tähtäävät poliittiset toimet rakentavat terveyttä edistäviä ympäristöjä ja ovat siten keskeisessä asemassa nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön ehkäisemisessä.
Liikuntatieteiden maisteri Anu Linnansaaren väitöstutkimus pureutuu kansanterveydellisesti merkittävään tutkimustarpeeseen tarkastelemalla ennaltaehkäisevien tupakkapoliittisten toimien implementointia kouluissa ja kansallisella tasolla eri Euroopan maissa.
Poliittisten toimien vaikutukset riippuvat aina niiden toimeenpanosta, korostaa Linnansaari. Vaikka tupakkapoliittisten toimien kattavampi toimeenpano ja johdonmukaisempi toteuttaminen olisivat tarpeen Suomen ja Euroopan tasolla, tupakkatutkimus ei ole toistaiseksi juurikaan keskittynyt toimeenpanoon. Tutkimustietoa tarvitaan esimerkiksi Suomen tupakkalainsäädäntöön kirjatun tupakaton ja nikotiiniton Suomi vuonna 2030 -tavoitteen saavuttamiseksi.
Toimeenpanoa on mahdollista tukea kontekstitekijöitä vahvistamalla
– Koulut ovat keskeinen nuorten terveyden edistämisen ympäristö, ja samalla niiden toiminta on tiiviisti kytköksissä laajempaan yhteiskuntaan, perustelee Linnansaari valintaansa ulottaa tarkastelu useammalle toimeenpanotasolle.
Linnansaari keskittyy erityisesti kontekstitekijöiden, kuten sosiaalisen ja yhteiskunnallisen ympäristön, rooliin osana toimeenpanoa.
– Kontekstitekijöiden vaikutuksen ymmärtämistä tuki muun muassa laaja kouluhenkilökunnan haastatteluaineisto seitsemästä eri Euroopan maasta sekä vahva käsitteellinen ja metodologinen viitekehys toimeenpanon tutkimiseen, hän toteaa.
Linnansaaren väitöskirjan tulokset osoittavat, että koulun henkilökunnan tupakointikieltojen toteuttamista selittivät velvollisuudentunto, motivaatio ja itseluottamus.
– Kontekstitekijöillä, kuten henkilökunnan yhtenäisellä toiminnalla ja kansallisella tupakkalainsäädännöllä, oli merkittävä vaikutus näiden mekanismien aktivoitumisessa, Linnansaari kuvaa.
Pohjoismainen vertailu osoitti, että Maailman terveysjärjestön tupakoinnin torjuntaa koskeva puitesopimus (WHO FCTC) ja EU-direktiivit ovat yhdenmukaistaneet maiden tupakkalainsäädäntöä, mutta selittävät myös keskeisiä heikkouksia, kuten uusien tuotteiden puutteellista sääntelyä. Edistyksellinen lainsäädäntö oli ensisijaisesti kansallisten toimijoiden yhteistyön ansiota.
– Toimijoiden välisen yhteistyön vahvistaminen toimeenpanotasojen sisällä ja niiden välillä on tärkeää nykyisten haasteiden ratkaisemiseksi ja kattavamman tupakkapolitiikan toimeenpanemiseksi ja toteuttamiseksi. Toimeenpanon vahvistaminen on potentiaalinen keino terveyden edistämisen vahvistamiseksi ja kansanterveyden parantamiseksi laajemminkin, Linnansaari toteaa.
Anu Linnansaari työskentelee tällä hetkellä kansanterveystieteen tutkijana Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa.
Väitöstilaisuus lauantaina 10. kesäkuuta
Liikuntatieteiden maisteri Anu Linnansaaren kansanterveystieteen alaan kuuluva väitöskirja Implementing preventive tobacco policies: The role of contextual factors in policy implementation at school and national levels tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 10.6.2023 klo 12 alkaen, Arvo-rakennuksen luentosalissa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Patricia O’Campo Toronton Yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Pirjo Lindfors Tampereen yliopistosta.
Seuraa väitöstä etäyhteydellä.
Kuva: Mikko Linnansaari