Kun ihmisillä ei ole yhteistä kieltä, apuun tilataan tulkki. Tulkin tehtävä on välittää sanalliset viestit mahdollisimman tarkasti ja kattavasti kieleltä toiselle. Ammattitaitoiset asioimistulkit ja oikeustulkit edesauttavat päivittäin kielellisen tasa-arvon ja oikeusturvan toteutumista, oli sitten kyse varhaiskasvatuskeskustelusta päiväkodissa, lääkärin vastaanotosta tai oikeuden istunnosta.
Anu Viljanmaa selvitti väitöstutkimuksessaan asioimis- ja oikeustulkkien ammatillista kuunteluosaamista ja sen ilmenemismuotoja kasvotusten pidetyissä viestintätilanteissa. Tutkimuksessa pureuduttiin kokeneiden tulkkien haastattelujen pohjalta tulkkien toimintaan kuunteluprosessin eri vaiheissa viestien havaitsemisesta niiden prosessointiin ja niihin reagoimiseen. Myös tulkin toimintaa ennen ja jälkeen tulkkauksen tarkasteltiin.
Tulosten mukaan tulkkien ammatillinen kuuntelutoiminta poikkeaa monin tavoin ihmisten arkipäiväisestä kuuntelemisesta. Tulkkien kuuntelua määrittävät yhtäällä asiakkaiden odotukset, vaihtelevat tilanteet ja työskentelyolosuhteet sekä toisaalla tulkkien ammattieettiset säännökset, kuten esimerkiksi se, että tulkki on puolueeton eikä ota kantaa käsiteltävään asiaan.
Väitöstutkimuksessa osoitettiin muun muassa, että tulkit havainnoivat kuunnellessaan tilannetta huomattavasti monipuolisemmin kuin mitä tulkkauksen tutkimuksessa on tähän asti käsitelty. Tulkki havaitsee ja prosessoi sanallisen viestin lisäksi monitahoisesti eri asioita, kuten viestinnällistä kokonaistilannetta, osallistujien reaktioita sekä omaa toimintaansa ja osallistujien reaktioita siihen. Havaintojensa perusteella tulkki sopeuttaa tarvittaessa toimintaansa ja tulkkaustaan. Jatkuva tarkkailu ja havainnointi on kuluttavaa.
– Se, että tulkki havainnoi ja prosessoi tauotta myös kaikkea muuta kuin vain tulkattavaa puheenvuoroa, selittää miksi muista läsnäolijoista ehkä harmittomalta tuntuvat asiat, kuten esimerkiksi kynän naputus tai paperien rapistelu, kuormittavat tulkin kokonaiskapasiteettia ja vaikuttavat pidemmällä ajanjaksolla tulkin kykyyn tulkata tarkasti, kun tulkki väsyy ennenaikaisesti, Anu Viljanmaa kertoo.
Ulospäin tulkin kuunteluosaaminen näkyy tavoissa, joilla hän osoittaa kuuntelevansa. Tavat vaihtelevat tilanteesta toiseen ja voivat muuttua kesken tulkkauksen, mikäli tulkki esimerkiksi aistii jonkun läsnäolijan epäluottamuksen itseään kohtaan.
– Pitäisi näkyvillä kuuntelun osoituksilla kuten nyökkäyksillä tai katsekontaktilla onnistua herättämään asiakkaan luottamus, mutta samalla jatkuvasti varoa, että ei ole kuitenkaan liian näkyvästi vastaanottavainen ja siten esimerkiksi riitatilanteissa vaaranna puolueettomuuttaan toisen osapuolen silmissä. On ikään kuin viestittävä olevansa yhtä paljon kaikkien ja ei kenenkään puolella, Anu Viljanmaa sanoo.
Ammattitulkki käy myös jatkuvaa sisäistä pohdintaa siitä, tulkitseeko varmasti puhujan sanomaa oikein, ja etteivät omat ennakkokäsitykset tai ennakkotiedot vaikuta tulkintaan vääristävästi. Apuna oikean merkityksen ymmärtämisessä ovat muut viestinnälliset tiedonlähteet, kuten puhujan äänensävy, ilmeet ja eleet, mutta myös tulkin aiemmat tiedot ja tulkin oma kokemusmaailma, joka auttaa, mutta voi myös johtaa harhaan.
Tulosten mukaan yksi tulkin ammatillisen kuunteluosaamisen keskeinen elementti onkin erilaisten ulkoisten ja sisäisten kuuntelua haittaavien tekijöiden eli ns. kuuntelun suodattimien tehokas havainnointi ja käsittely. Mikäli tulkki havaitsee kuuntelua haittaavan tekijän, hän puuttuu tilanteeseen ja pyrkii ratkaisemaan ongelman nopeasti. Esimerkiksi pitkään jatkuva huono kuuluvuus kuormittaa tulkkia ja johtaa toiseen kuuntelua haittaavaan tekijään: tulkin väsymykseen ja tarkkaavaisuuden herpaantumiseen. Kokenut tulkki puuttuu tämän vuoksi tilanteeseen heti.
FM Anu Viljanmaan käännöstieteen (saksa) alaan kuuluva väitöskirja Professionelle Zuhörkompetenz und Zuhörfilter beim Dialogdolmetschen tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa lauantaina 12.12.2020 klo 12 Pinni B -rakennuksen luentosalissa B1096, Kanslerinrinne 1. Vastaväittäjänä toimii professori Mira Kadric-Scheiber Wienin yliopistosta ja kustoksena yliopistonlehtori Marja Kivilehto Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta. Väitöstilaisuus on saksankielinen.
Koronavirustilanteen vuoksi salin paikkamäärää on rajoitettu ja salipaikat on jo varattu. Yleisö voi seurata tilaisuutta etäyhteydellä.
Väitöskirjan metatiedot
http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202010297693
Kuva: Jarkko Viljanmaa