Ilmastonmuutos on monimutkainen ja usein ylivoimaiselta vaikuttava kestävän kehityksen haaste. Vaikka ilmastotoimilla on kiire, vuosikymmeniä kestäneet ponnistelut tietoisuuden levittämiseksi eivät ole saaneet kansalaisia riittävästi liikkeelle toteuttamaan tehokkaita muutoksia ja vaatimaan niitä aktiivisesti hallituksilta ja organisaatioilta. Ne, jotka pyrkivät sitouttamaan ihmisiä ilmastotoimiin, etsivät jatkuvasti tehokkaita menetelmiä paitsi täsmällisen ja asianmukaisen tiedon tarjoamiseen myös tunnetasolla tapahtuvan yhteyden edistämiseen ilmastoasioita ja niihin liittyvää toimintaa kohtaan.
– Pelit ja pelillistäminen ovat uusimpia ja kiehtovimpia välineitä ilmastokysymyksiin sitouttamisen kentällä. Julkisessa keskustelussa vallitsevan yleisen optimismin ja pelien todellista potentiaalia koskevan tieteellisen ymmärryksen välillä on kuitenkin vielä kuilu, Fernández Galeote sanoo.
Immersiivistä virtuaaliteknologiaa hyödynnetään peleissä harvoin
Väitöstutkimuksessaan Fernández Galeote tutki pelien ja pelillistämisen mahdollisuuksia ihmisten sitouttamiseksi ilmastokysymyksiin. Hän tutki myös aiheeseen liittyviä, jo olemassa olevia pelillistettyjä interventioita ja pelejä.
–Tulokset osoittavat, että suurta osaa olemassa olevista tutkimuksista voitaisiin parantaa niiden raportoinnin ja suunnittelun osalta. Tutkimus osoitti myös, että yhdessäkään pelissä ei käsitelty ilmastokriisin vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin, ja vain harvoissa hyödynnettiin immersiivistä virtuaaliteknologiaa, hän sanoo.
Pelaajat oppivat ja nauttivat kokemuksesta
Nykytutkimuksessa ja -käytännöissä havaittujen puutteiden perusteella Fernández Galeote kehitti ja suunnitteli yhdelle pelaajalle tarkoitetun, tarinapohjaisen digipelin nimeltä Climate Connected: Outbreak. Pelissä tarkastellaan ilmastokriisin hyvinvointivaikutuksia, ja se kannustaa pelaajia oppimaan ja pohtimaan niitä monia toimia, joita kansalaiset voivat toteuttaa esimerkiksi Suomen kaltaisessa maassa. Pelin kehittämiseksi tehtiin käyttäjätutkimus ja valmista peliä testattiin kokeessa, johon osallistui yli sata henkilöä.
–Tulokset osoittavat, että pelaajat oppivat samassa määrin kuin ne, jotka lukivat informatiivisia kaavioita sisältävän tekstin. Myös pelaajaryhmän asenteet, ympäristöasioihin liittyvä minäpystyvyys ja toiminta olivat vertailukelpoisia lukijaryhmän kanssa vielä muutama päivä kokeen jälkeen. Pelaajat, etenkin virtuaaliteknologiaa käyttäneet, kuitenkin nauttivat kokemuksestaan enemmän kuin pelkän tekstin lukeneet, Fernández Galeote sanoo.
Ilmastopelien suunnittelu edellyttää tarkkuutta ja varovaisuutta
Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että pelit ovat tehokkaita sitouttamisvälineitä, mutta ne eivät välttämättä aina tarjoa selkeää etua perinteisempiin ja vähemmän resursseja vaativiin vaihtoehtoihin verrattuna. Tarvitaan vielä lisätutkimuksia muihin konteksteihin, kohderyhmiin ja malleihin liittyen.
–Tutkimusta varten kehitetty ja siinä käytetty peli on vain yksi mahdollinen malli lukemattomien mahdollisuuksien joukossa, Fernández Galeote sanoo ja korostaa, että tutkijoiden ja suunnittelijoiden pitäisi harkita jokaisessa tilanteessa huolellisesti uusien pelien tarpeellisuutta.
–Joitakin keskeisiä kysymyksiä ovat: tuottaako peli lisäarvoa, kun otetaan huomioon yleisömme, kontekstimme ja tavoitteemme? Jos tuottaa, onko tällainen peli jo olemassa? Jos sellaista ei löydy, onko meillä käytettävissämme taidot ja resurssit, joita tarvitaan hyvän pelin tekemiseen? Ei ole kovin kestävää tuoda maailmaan lisää tuotteita, jos niille ei ole tarvetta tai jos niiden onnistuneelle tuottamiselle ei ole takeita. Toivon, että tutkimukseni voi auttaa tunnistamaan jo olemassa olevia tuotteita sekä tukea uusien tuotteiden luomisessa.
Fernández Galeoten väitöstutkimus osoittaa, että pelit voivat tuoda ympäristön kestävyyteen liittyviä kysymyksiä erilaisille yleisöille aina koululaisista johtajiin ja poliittisiin päättäjiin. Hän aikoo jatkaa tutkimustaan pelien ja ympäristöaiheiden risteyskohdassa Tampereen yliopiston Gamification Group -tutkimusryhmässä keskittyen pelillistämisen mahdolliseen rooliin kestävän siirtymän tukemisessa.
Väitöstilaisuus keskiviikkona 14. helmikuuta
Yhteiskuntatieteiden maisteri (Internet- ja pelitutkimus) Daniel Fernández Galeoten pelillistämisen alaan kuuluva väitöskirja Gamification and Climate Change Engagement: Building knowledge, developing practice, and studying experiences and effects tarkastetaan Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa keskiviikkona 14. helmikuuta 2024 kello 12 alkaen Päätalon salissa D11 (osoite: Kalevantie 4, Tampere).
Vastaväittäjänä toimii professori Alexander Klippel (Wageningen University & Research, Hollanti). Kustoksena toimii professori Juho Hamari Tampereen yliopiston Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnasta.
Tutustu väitöskirjaan verkossa Seuraa väitöstä etäyhteydellä