Neuropsykiatrisesti oireileville lapsille ja heidän perheenjäsenilleen kehitetty perheohjausmalli huomioi kaikki perheenjäsenet ja tuottaa perheille tiedon lisäksi ohjausta arjen haastaviin tilanteisiin perheiden tarpeiden mukaisesti.
Cavonius-Rintahaka kartoittaa väitöstutkimuksessaan vanhempien omaa näkemystä heidän tarpeistaan ja toiveistaan, joita heillä on terveydenhuollon ammattilaisilta saatavasta tuesta.
Väitöskirjassa tutkittiin tälle kohderyhmälle kehitettyä uutta perhehoitomallia Dialoginen perheohjaus, DFG (Dialogical Family Guidance). Ennen Dialogisen perheohjauksen käytäntöön soveltamista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tuli suorittaa kolmepäiväinen lisäkoulutus, johon kuului mallin käytäntöön soveltaminen Helsingin yliopistollisessa sairaalassa. Perhekohtaiseen Dialogiseen perheohjaukseen kuuluu kuusi tapaamista kolmen kuukauden aikana. Tapaamisiin sisällytettiin tiedollista, lapsen haasteisiin, perheen kokemuksiin ja tunteisiin liittyvää ohjausta huomioiden perheen yksilöllinen ja ainutlaatuinen historia. Kolmeen osatutkimukseen osallistui yhteensä 79 perhettä ja 26 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista.
Tutkimustulosten mukaan vanhemmat toivovat koko perheen huomioivaa perheohjausta, tietoa, ohjausta arjen haastaviin tilanteisiin sekä kuulluksi tulemista.
– Uusi perheohjausmalli auttoi perheitä selviytymään neuropsykiatrisesti oireilevan lapsensa kanssa paremmin arjessa. Se lisäsi myös sosiaalisen tuen kokemusta vanhempana, Cavonius-Rintahaka toteaa.
Kaikki Dialogisen perheohjauksen saaneet vanhemmat suosittelivat ohjausta muille neuropsykiatrisesti oireilevien lasten perheille. Koulutuksen Dialogisen perheohjaukseen saanut ammattihenkilöstö koki saaneensa dialogisen työotteen myötä uusia keinoja omaan työhönsä sekä suosittelivat koulutusta muille.
Tutkimustuloksilla on merkitystä sekä perhekohtaisella että yhteiskunnallisella tasolla. Tulokset ovat käyttökelpoisia, kun kehitetään perhelähtöisiä ja vaikuttavia lapsi-, perhe- ja mielenterveyspalveluja uudistuvassa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä.
Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää henkilökunnan osaamisen kehittämisessä sekä sosiaali-, terveys- ja opetushenkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksessa.
– Dialogisen perheohjauksen avulla perheillä on mahdollisuus saada laadukasta, perheen tarpeet huomioivaa tukea, kunhan Dialogisen perheohjauksen saatavuus lisääntyy neuropsykiatrisesti oireilevia lapsia hoitavissa yksiköissä. Tämä edellyttää henkilökunnan koulutusta, Cavonius-Rintahaka sanoo.
Diana Cavonius-Rintahaka on kotoisin Espoosta. Hän työskentelee lasten ja perheiden parissa lastenpsykiatriassa, yksityisvastaanotolla kouluttajana, työnohjaajana sekä perhe- ja paripsykoterapeuttina.
Terveystieteiden maisteri Diana Cavonius-Rintahakan terveystieteiden alaan kuuluva väitöskirja Dialogical Family Guidance in Families with a Child with Neurodevelopmental Disorders: Implementation and Outcomes tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 17.6.2022 klo 12 alkaen, Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä on professori Katja Joronen Turun yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Anna Liisa Aho yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Väitöstilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2435-3
Lisätietoja
Anna Liisa Aho