Eläinten yksilölliset oikeudet mukaan yritysten kirjanpitoon
Tampereen yliopiston julkisen talousjohtamisen professori Eija Vinnari ja Helsingin yliopiston elintarviketalouden yliopistonlehtori Markus Vinnari julkaisivat eläinten oikeuksia koskevan ehdotuksensa Critical Perspectives on Accounting -lehden artikkelissa.
Tutkijat lanseeraavat artikkelissaan laskentaviitekehyksen, jonka avulla lainsäätäjät, yritykset ja kansalaisjärjestöt voivat mitata villi- ja tuotantoeläinten hyvinvointia ja niiden oikeuksien toteutumista.
Eija Vinnari kuvailee ehdotusta uudeksi avaukseksi keskusteluun, joka koskee kestävää kehitystä. Yhteiskunnallisen laskentatoimen näkökulmasta uutta ehdotuksessa on se, että tuotanto- ja villieläimiä koskevat mittarit tuodaan samaan raportointikehykseen.
– Tähän mennessä vaikkapa liha-alan yritykset ovat voineet raportoida lehmien hyvinvoinnista mutta eivät villieläinten hyvinvoinnista. Vastaavasti metsäalan yritykset ovat voineet raportoida biodiversiteetistä mutta eivät esimerkiksi villieläinten kokemasta meluhaitasta tai työpaikkaruokaloissa kulutetuista lihamääristä, Eija Vinnari sanoo.
Artikkelin pääviesti perustuu siihen havaintoon, että yhteiskunnallisen laskentatoimen yhteydessä ei puhuta juuri muista eläinlajeista kuin ihmisestä. Tämä johtuu tutkijoiden mukaan siitä, että eläimet nähdään joko taloudellisesta näkökulmasta resurssina tai ympäristönäkökulmasta osana luontoa.
Ratkaisuna ongelmaan tutkijat ehdottavat, että muutkin eläimet kuin ihminen tuodaan näkyväksi osaksi kestävän kehityksen määritelmää.
Eläimillä ei perusoikeuksia vielä missään oikeusjärjestelmässä
Tutkijat ehdottavat kolmiportaista laskentamallia, jossa eläinten asemaa arvioidaan oikeudellisesta näkökulmasta. Mallin alkeellisimmalla tasolla eläimillä ei ole oikeuksia, toisella tasolla niillä on yksinkertaiset oikeudet ja kolmannella tasolla niillä on perusoikeudet.
Kolmas taso eli perusoikeuksien taso ei ole missään oikeusjärjestelmässä tällä hetkellä voimassa. Yksinkertaiset oikeudet sen sijaan voidaan johtaa joissakin järjestelmissä voimassa olevasta lainsäädännöstä.
Tutkijat kirjoittavat, että saattaa kuulostaa utopistiselta tavoitteelta päästä siihen, että tuotantoeläimillä olisi perusoikeudet. He viittaavat kuitenkin siihen, että jo nyt on olemassa yrityksiä, jotka pyrkivät tätä tavoitetta kohti hankkimalla vegaaniystävällisen työpaikan sertifikaatteja.
Tutkijat huomauttavat, että heidän mallinsa ei sisällä biologisen monimuotoisuuden indikaattoreita, koska sitä arvioidaan lajien ja elinympäristöjen tasolla. Nyt esitelty malli pitää villieläimiä yksilöinä ja keskittyy siksi muihin asioihin kuin lajien esiintyvyyteen tai populaation kokoon. Malli täydentää tutkijoiden mukaan biologisen monimuotoisuuden kirjanpitoa eikä ole päällekkäinen sen kanssa.
Uusi lähestymistapa pitää kaikkia eläimiä yksilöinä
Tutkijat kuvailevat malliaan omaperäiseksi siinä mielessä, että se pitää sekä villieläimiä että kotieläimiä yksilöinä, joilla on tiettyjä tarpeita ja kiinnostuksen kohteita. Tiedossa ei ole, että tällaista lähestymistapaa olisi ehdotettu tai kokeiltu aiemmin kestävän kehityksen tai yhteiskunnallisen laskentatoimen tutkimuksessa.
Tutkijoiden esittelemän oikeusasteikon alkeellisimmalla tasolla tuotantoeläinten hyödyntäminen on laillista eli silloin eläimillä ei ole lainkaan oikeuksia.
Yksinkertaisten oikeuksien vaiheessa tuotantoeläinten käyttö on yhä laillista, mutta eläinten hyvinvoinnista huolehditaan.
Perusoikeusvaiheessa tuotantoeläinten tappaminen olisi kielletty ja niiden organisoitua käyttöä rajoitettaisiin ankarasti. Tavoitteen saavuttamista voitaisiin arvioida esimerkiksi tutkimus- ja kehitysinvestoinneilla, joilla vähennetään eläinperäisiä materiaaleja tuotteissa ja prosesseissa. Myös kasvisruoan prosenttiosuus henkilöstöravintoloiden myynnistä voisi olla yksi mittari.
Tutkijat arvioivat erikseen myös villieläinten oikeuksia kolmiportaisella asteikolla. Sen alkeellisimmalla tasolla eli ilman oikeuksia villieläimillä katsotaan olevan vain välineellistä arvoa. Niitä pidetään tärkeinä vain siksi, että ne ovat hyödyllisiä ihmisille. Metsästys ja kalastus ovat sallittuja kuitenkin niin, että eläinkantojen uusiutuminen turvataan.
Yksinkertaisten oikeuksien vaiheessa villieläinten käyttö on edelleen laillista mutta eläinten hyvinvointi yritetään ottaa huomioon. Tämän tavoitteen saavuttamista voidaan arvioida esimerkiksi vankeudessa pidettyjen eläinten hyvinvointi-indikaattoreilla tai eläimiä häiritsevän melun ja valosaasteen määrän mittareilla.
Perusoikeusvaiheessa luonnonvaraisten eläinten tappaminen olisi kielletty ja suurin osa maapallon pinnasta olisi varattu juuri heille. Tämän tavoitteen saavuttamisen indikaattorit voivat mitata eläinperäisten tai elinympäristöjä tuhoavien raaka-aineiden määrän vähenemistä.
Lisätietoja: Eija Vinnari, eija.vinnari [at] tuni.fi, puh. 050 318 7602
