Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, joka vaatii elinikäistä hoitoa. Suomessa tauti on lapsilla yleisempi kuin missään muualla maailmassa. Tyypin 1 diabeteksen syitä ei vielä täysin ymmärretä. Uskotaan kuitenkin, että taudin syntymiseksi tarvitaan geneettinen alttius mutta että ympäristötekijät lopulta ratkaisevat, kuka tautiin sairastuu.
Essi Peltonen tutki väitöskirjassaan ravitsemuksen yhteyttä tyypin 1 diabeteksen esiasteen kehittymiseen lapsilla, joilla oli perinnöllinen alttius sairastua tautiin. Tutkimuksessa runsas maidon kulutus oli yhteydessä suurentuneeseen tyypin 1 diabeteksen esiasteen kehittymisen riskiin. Vastaava yhteys on havaittu myös aikaisemmissa tutkimuksissa.
– Myös maidon prosessoinnin merkitystä yhteyden taustalla tutkittiin, mutta mikään prosessointitapa ei noussut riskiyhteyteen ylitse muiden, Peltonen toteaa.
Tutkimuksen mukaan myös runsas lihan ja vähäinen kalan kulutus saattavat olla yhteydessä suurentuneeseen tyypin 1 diabeteksen esiasteen riskiin.
– Lihan ja kalan kulutuksen merkitys tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä on kiinnostavaa, sillä lihan kulutuksen on havaittu olevan keskimäärin suurempaa alueilla, joissa taudin ilmaantuvuuskin on suurempaa, ja kalan sisältämien omega-3 rasvahappojen runsas saanti on yhdistetty alentuneeseen taudin esiasteen riskiin. Nämä löydökset ovat myös hyvin linjassa suomalaisten ravitsemussuositusten kanssa, Peltonen selventää.
Tulokset perustuvat DIPP-tutkimukseen, johon on vuodesta 1994 lähtien osallistunut jo yli 15000 Tampereen, Turun ja Oulun yliopistollisissa keskussairaaloissa syntynyttä, kohonneen riskin sairastua tyypin 1 diabetekseen omaavaa lasta. Heistä yli 6000 Tampereella ja Oulussa vuosina 1996–2004 syntynyttä lasta oli mukana DIPP-ravitsemustutkimuksen ruokapäiväkirjaosuudessa.
– Ruokavalion mittaaminen ei ole helppoa, mutta DIPP:n toistetusti kerättyjen ruokapäiväkirjojen muodostama pitkittäisaineisto antaa siitä parhaimman mahdollisen kuvan. Me sovelsimme ihan eturintamassa ravitsemustutkimuksen näkökulmasta hyvin tuoretta pitkittäis- ja elinaika-aineiston yhteismallinnusmenetelmää tähän aineistoon.
Menetelmä mahdollisti kunkin lapsen ruuankulutuksen määrittämisen joustavana ja jatkuvana käyränä yli ajan, mahdollisista puuttuvista mittauksista huolimatta, sekä ravitsemusmittauksiin liittyvän mittavirheen tasoittamisen.
– Tarkemman mallinnuksen ansiosta pystyimme havaitsemaan yhteyksiä, joita perinteisempi menetelmä ei näyttänyt, Peltonen summaa.
Väitöskirjatutkimuksen mukaan riski tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen saattaa myös suurentua murrosiän aikana henkilöillä, joilla on perinnöllinen alttius sekä nousseiden autovasteainepitoisuuksien myötä kohonnut riski sairastua tautiin. Löydös perustuu DIPP-tutkimuksen ohella STRIP-tutkimukseen, johon rekrytoitiin yli 1000 viiden kuukauden ikäistä lasta vuosina 1990–1992 Turussa, ja Poikakohortti-tutkimukseen, jossa oli mukana yli 1600 Turun yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1997–2002 syntynyttä poikaa.
– Kolmen merkittävän suomalaisen kohorttitutkimuksen aineistojen yhdistäminen ja rinnakkaiskäyttö mahdollistivat tämän tutkimuskysymyksen selvittämisen, sillä DIPP:ssä ei ole kerätty tietoa murrosiän kehityksestä, toisin kuin STRIP:ssä ja Poikakohortissa on. Pystyimme kaikissa kohorteissa kerättyjä kasvutietoja käyttäen mallintamaan murrosiän ajankohdat DIPP:n osallistujille, Peltonen kuvailee.
– Tulevaisuudessa vielä parempi riskitekijöiden ymmärtäminen on tärkeää, jotta voidaan löytää paremmin keinoja ehkäistä tai ainakin viivästyttää taudin puhkeamista. Koska useat ympäristötekijät muuttuvat ajassa ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään, useamman pitkittäisesti mitatun riskitekijän yhtäaikainen kartoittaminen sekä asianmukainen mallinnus voivat olla tärkeässä osassa tässä, Peltonen kiteyttää.
Essi Peltonen työskentelee biostatistikkona Oriolalla ja tutkijana Tampereen yliopistossa DIPP-ravitsemustutkimuksen parissa.
Väitöstilaisuus perjantaina 31. maaliskuuta
Filosofian maisteri Essi Peltosen biostatistiikan alaan kuuluva väitöskirja Joint Modeling Strategies for Longitudinal Exposure and Time-to-Event Outcome tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 31.3.2023 klo 13 alkaen, Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii professori Jouko Miettunen Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Jaakko Nevalainen yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Seuraa tilaisuutta etäyhteydellä
Kuva: Antti-Jussi Kuusisto