Hyppää pääsisältöön

Etäyhteydellä - Prosumerit osana energiajärjestelmää voivat edistää siirtymistä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa

Tampereen yliopisto
Sijainti Tampere
Ajankohta15.5.2020 12.00–16.00
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Kirsi Kotilainen. Kuva: James Tyrell
Energiajärjestelmämme muuttuu vähitellen - tulevaisuudessa energian tuotannon tulisi perustua pääasiassa uusiutuviin energialähteisiin. Uudet teknologiat sekä lainsäädännön muutokset mahdollistavat myös kuluttajien osallistumisen energian tuotantoon, myyntiin ja varastointiin.

Ilmastonmuutos ja kasvava energian kysyntä ajavat meidät etsimään uusia tapoja hallita energian tuotantoa, jakelua ja kulutusta. Kulutuspäässä älykkäät energiamittarit, seurantalaitteet ja -sovellukset sekä uusiutuvien energialähteiden teknologiat, kuten aurinkosähkö ja akkuvarasto, antavat energian kuluttajille mahdollisuuden kehittyä prosumereiksi eli energian tuottaja-kuluttajiksi (engl. prosumer = producer-consumer).

Prosumereilla, joihin viitataan myös nimityksillä  ”aktiivinen kuluttaja” ja “energiakansalainen”, on tulevaisuudessa tärkeä rooli kestävässä energiajärjestelmässä. DI Kirsi Kotilainen keskittyy 15.5. tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan selvittämään prosumerien roolia osana kestävää energiajärjestelmää ja sen murrosta.

- Suomessakin peräänkuulutetaan esimerkiksi ilmastopolitiikan keskipitkän välin toimintasuunnitelmassa kuluttajien aktiivista osallistumista, mutta selkeät tavoitteet ja toimenpiteet vielä puuttuvat. Esimerkiksi aurinkosähköntuotantoa ei juuri kannusteta, Kotilainen huomauttaa.

Taloudellisten seikkojen merkitys kuluttajien kiinnostukseen hankkia esimerkiksi aurinkopaneeleita tai sähköautoja on havaittu olevan erittäin suuri. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin myös, että ei-taloudelliset kannustimet, kuten kokonaisratkaisujen tukeminen ja toimintaa helpottava säännöstely ovat kuluttajien mielestä merkittäviä.

- Poliittiset päättäjät voisivat suunnitella kokonaisvaltaisempia politiikkatoimia, jotka paremmin kannustavat kuluttajia ryhtymään prosumereiksi, jotka eivät pelkästään tuota energiaa, mutta myös myyvät ja varastoivat sitä, sekä osallistuvat kysynnänjousto-ohjelmiin ja innovoivat uusia ratkaisuja, Kotilainen sanoo.

Tutkimus paljasti myös, että nykyiset prosumerit ovat edelleen pitkälti edelläkävijöitä, jotka ovat valmiita hyväksymään ei-niin-valmiita ratkaisuja. Jos prosumerien määrää kuitenkin halutaan kasvattaa, ratkaisujen täytyisi olla luotettavia, helppokäyttöisiä ja kustannustehokkaita.

Uusia tutkimuskohteita alueella riittää jatkossakin, sillä esimerkiksi energiayhteisöt ovat yleistymässä ja tutkimus niiden roolista osana energiajärjestelmää on vasta käynnistynyt. Lisäksi erityisesti uudet liiketoimintamallit liittyen prosumereihin ja energiayhteisöihin kaipaavat selkeyttämistä ja kokeiluja sekä myös säännösten päivitystä.

Kirsi Kotilainen asuu Tampereella ja on kotoisin Heinävedeltä. Hän työskentelee nykyään Teknologian tutkimuskeskus VTT:n palveluksessa Smart Energy and built environment -tutkimusalueen myyntitehtävissä. Väitöskirjatutkimuksen aikana Kotilainen työskenteli Tampereen yliopistossa Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa EL-TRAN- tutkimushankkeessa ja Business Finlandin rahoittamassa ProCem -projektissa sekä vieraili Lausannen yliopistossa, Sveitsissä ja Cambridgen yliopistossa, Englannissa. Kotilainen tekee tohtorintutkintonsa Tampereen yliopiston ja Lausannen yliopiston kaksoistutkintona.

Diplomi-insinööri Kirsi Kotilaisen tuotantotalouden alaan kuuluva väitöskirja Perspectives on the prosumer role in the sustainable energy system  tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa perjantaina 15.5.2020 klo 12.00 alkaen. Vastaväittäjänä toimii Professor of practice Jouni K. Juntunen Aalto-yliopistosta. Kustoksena toimii professori Leena Aarikka-Stenroos Tampereen yliopistosta.

Tampereen yliopiston väitöstilaisuuksia ei koronavirustilanteen vuoksi järjestetä yleisötilaisuuksina, mutta väitöstä voi seurata etäyhteyden kautta.

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1576-4