FairDatAct-hankkeen tutkijat kartoittavat osaamisvajeita: ”Tulevaisuudessa jokainen työntekijä on myös datatieteilijä”

Ammattikorkeakoulut kannustavat opiskelijoita jatkuvaan oppimiseen ja uusien taitojen omaksumiseen työelämässä. FairDatAct-hankkeessa kehitetään dataan liittyvää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokyvykkyyttä korkeakoulussa muun muassa yrityksistä saadun tutkimustiedon pohjalta.

Yliopettaja, dosentti Pia Hautamäki ja liiketalouden lehtori, tutkintovastaava Markus Jähi ovat haastatelleet yrityspäättäjiä siitä, miten dataa ja tekoälyä hyödynnetään organisaatioissa erityisesti ChatGPT:n lanseeraamisen jälkeen. Datan edelläkävijäyrityksiksi tunnistettujen organisaatioiden palaute auttaa ammattikorkeakoulua määrittelemään, miten ja millaisia data- ja tekoälytaitoja tulisi tulevaisuudessa kouluttaa.

Hankkeessa tärkeässä roolissa ovat FAIR-periaatteet. Niiden tarkoitus on tehdä data löydettäväksi, saavutettavaksi, yhteen toimivaksi ja uudelleenkäytettäväksi.

Dataa ja tekoälyä voisi hyödyntää liiketoiminnassa ja johtamisessa nykyistä enemmän

Tekoäly ja data luovat arvoa ja kustannushyötyjä liiketoiminnalle, mutta yritysten maturiteetti niiden suhteen vaihtelee. Tutkimuskirjallisuuden ja haastattelutulosten valossa datan ja tekoälyn hyödyntäminen vaatii laajempaa datalukutaitoa ja analyyttistä osaamista.

Jähin mukaan datan hyödyntämisosaaminen vaihtelee toimialoittain, mutta taitojen puutteeseen on osassa yrityksistä jo herätty. Tekoälyn käyttö on haaste muutosjohtamisellekin. Yritykset, jotka osaavat hyödyntää dataa ja tekoälyä ketterästi, saavat kilpailuetua.

Tulevaisuudessa jokainen työntekijä on jossain määrin datatieteilijä, ja datan hyödyntäminen siirtyy enemmän ICT-osastolta koko organisaation vastuulle. Järjestelmät keräävät hajanaista big dataa samalla kun laskentatehot ja tekoälysovellukset lisääntyvät. Yrityksissä on siis enemmän muskeleita, mutta onko sopivaa osaamista hyödyntää datan mahdollisuuksia, pohtii Jähi.

Data nähdään yrityksissä bisneskriittisenä

Datan painopisteen siirtyminen kiinnostaa tutkijoita, sillä datan jakamiseen sisältyy haasteita. Hautamäki kertoo, että vaikka datan jakaminen voisi tuottaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, monet yritykset ovat edelleen varovaisia jakamaan dataa, koska se nähdään bisneskriittisenä. Yritykset saattavat myös pelätä, että ainutlaatuinen osaaminen vuotaa ulkopuolelle. Tämä varovaisuus voi estää yrityksiä hyödyntämästä datan jakamisen tuomia mahdollisuuksia.

– Datan hyödyntämisen voisi nähdä polkuna: ensin tehostetaan omaa toimintaa ja prosesseja. Seuraava steppi voi olla se, että omien kumppanien kanssa hyödynnetään dataa jossain arvoketjussa. Sitä tehdään huomattavasti vähemmän, ja se myös yllätti meidät tutkijat, sanoo Jähi.

Data ja tekoäly mahdollistavat yhteisen kielen

Hautamäki toteaa, että data ja tekoäly mahdollistavat myynnin johtamisessa yhteisen kielen eri substanssialueilta tulevien henkilöiden välillä.

Myyntiä pystyy paremmin johtamaan, jos ymmärretään se, missä dataa on, minkä tyyppistä se on ja mitä dataa pitäisi hankkia lisää. Yritysjohdonkin on siis syytä olla kiinnostuneita datasta ja pohtia sitä, että otammeko uusia juttuja innovatiivisesti ja proaktiivisesti käyttöön, kannustaa Hautamäki.

Jähi lisää, että tekoälyä käytetään usein assistenttina, joka auttaa päätöksenteossa ja rutiinitehtävissä. Tämä mahdollistaa tehokkaamman ja analyyttisemman lähestymistavan esimerkiksi myynnin johtamiseen. Pureskeltu tieto säästää toki aikaa, mutta tekoälyä voisi käyttää vielä enemmän oman ajattelun kehittämiseen ja tunnistaa paremmin, mihin se sopii. Liika oikaiseminenkaan ja nopea johtopäätöksiin siirtyminen ei aina välttämättä tuo parasta lopputulosta.

Koko liiketoimintamalli saattaa muuttua datan myötä

Yrityksissä on hyvä miettiä laajemmin, mitä digitalisaatio juuri meidän yrityksessämme tarkoittaa. Hyödynnetäänkö tekoälyä vain töitä nopeuttaviin ja tehostaviin rutiinitehtäviin vai pystymmekö hyödyntämään sitä sellaiseenkin, mitä emme vielä tiedä? Hautamäki kuvailee dataa ja tekoälyä liiketoimintaa disruptoivina eli mullistavina tekijöinä.

– Tekoälyä pitää lähteä rohkeasti testaamaan ja kokeilemaan, koska vasta sen jälkeen voidaan ymmärtää ja päättäjinä alkaa miettiä, miten sitä kannattaisi hyödyntää ja mitä se voisi mahdollistaa.

Haastatellut yritysjohtajat olivat pääsääntöisesti innoissaan datan ja tekoälyn mahdollisuuksista. Koko liiketoimintamalli saattaa sen myötä muuttua, joten ennakointi on avainasemassa.

On helppoa nähdä se, mistä on jo kokemusta. Yritysjohdon voi kuitenkin olla vaikea nähdä etukäteen se, miten liiketoimintamallia voisi muokata datan ja tekoälyn avulla, Jähi toteaa.

Datan laadullakin on merkitystä. Geneerinen, markkinoilta ostettavissa oleva data ei välttämättä edistä liiketoimintaa.

– Tutkimusaineistosta näkyy se, miten tärkeää on tuoda mukaan oman alan asiantuntemus. Sisäistä ja ulkoista dataa pitää jalostaa, jotta päästään tekemään bisneskriittisiä päätöksiä. Tässä visionäärisyydestä on hyötyä. Datasetit ja tekoäly eivät päästä yritysjohtoa vastuusta. Data ja tekoäly pitää viedä yrityksen strategiaan ja käytäntöön, kannustaa Hautamäki.

Miten innovatiivisimmat yritykset toimivat?

Yrityksiä, jotka ovat datapolullaan pisimmällä, yhdistää se, että niillä on jokin digitaalinen alusta. Myös visionäärisyydestä ja tulevaisuuden trendien tunnistamisesta on hyötyä, kun tiedetään, miten ne liittyvät juuri omaan bisnekseen.

– Digitaalinen myyntialusta ja siitä saatava data muuttavat jo itsessään liiketoimintamallia. Alustan data tarjoaa mahdollisuuden lisätä tuottavuutta ja muuttaa jo itsessään myyntistrategiaa.

Jähi tähdentää, että organisaatiokulttuurin pitää olla datamyönteinen ja työntekijöiden dataosaamisen – ja myös datatalouden metataitojen – tulee olla ajan tasalla.

– Kun alusta ja data ovat kunnossa ja kun on ihmisiä, joilla on oikeaa osaamista, asioita tehdään uudella tavalla. Se voi johtaa uusiin oivalluksiin, mutta helppoa se ei ole.

Hautamäki muistuttaa, että asteittainen eteneminen on hyväksi.

– Nykypäivän työnteossa pitää olla valmius keskeneräisyyteen. Jokaisessa osa-alueessa on aina jotain kehitettävää ja silti pitää päästä tekemään bisnestä.

Korkeakoulut opettavat datalukutaitoa ja tekoälyn käyttöä tuleville liike-elämän osaajille

Opiskelijoiden tulee saada mahdollisuus pilotoida, testata ja kokeilla uusia asioita käytännössä. Ammattikorkeakoulujen tulee opettaa proaktiivisuutta ja käytännön tekemistä, jotta opiskelijat voivat soveltaa oppimaansa työelämässä.

– Koska teknologiat ja työkalut kehittyvät niin nopeasti, on tärkeää valmistaa opiskelijoita jatkuvaan muutokseen ja taitojen päivittämiseen eikä niinkään yksittäisten työkalujen käyttöön. Meidän tulisi antaa heille eväät datalukutaitoon ja lähdekritiikkiin, ja he oppivat niistä lisää työelämässä. Uusissa opetussuunnitelmissa on enemmän dataan ja tekoälyyn liittyviä sisältöjä. 

FairDatAct-hankkeen pohjalta lanseeraamme datatalouden 15 opintopisteen laajuisen valinnaisten ammattiopintojen kokonaisuuden liiketalouden opiskelijoille. Syöte siihen on tullut suoraan tästä hankkeesta, kertoo Jähi.

Tutkimuksen merkitys ammattikorkeakouluissa

Hautamäki korostaa, että tutkimustyön tekeminen ammattikorkeakouluissa on tärkeää, jotta voidaan määritellä ja jäsentää asioita, tuottaa arvoa yrityksille ja vahvistaa työelämäyhteistyötä. Tutkittu tieto auttaa yrityksiä ymmärtämään ja hyödyntämään uusia teknologioita.

TAMK on mukana myös eurooppalaisessa Uninovis-yliopistoyhteistyössä, jonka ydinteema on data.

– Se tekee Uninovis-hankkeesta erityisen relevantin ja osaltaan auttaa meitä ammattikorkeakouluna pysymään ajan tasalla uusimmista kehityksistä, Jähi toteaa.

Hautamäki täydentää, että opetuksessa on aina hyvä pitää TKI-hattu päässä: tutkimus, kehitys ja innovaatiot vievät koulutusta ja sen laatua eteenpäin.

– Näemme kansallisella ja kansainvälisellä tasolla koko ajan yrityselämän haasteet ja myös sen, miten me voimme TKI-toiminnalla auttaa. FairDatAct-hanke on mahtava esimerkki siitä, mitä tutkimuksen ja hankkeen kautta saadaan aikaiseksi. Ammattikorkeakouluissa tehdään merkittävää soveltavaa tutkimusta, ja tässä on tärkeätä olla hereillä. Yrityselämäyhteistyö ja hankkeet tuovat jatketta ja vipuvartta koulutukseen.