Sosiaalisen median alustat, kuten Facebook, Instagram, TikTok tai X ja hakukonealustat, kuten Google käyttävät tekoälyä keräämään ja analysoimaan dataa elämästämme, jotta ne voivat tarjota juuri meille kohdennettua sisältöä. Nämä näkymättömät prosessit lisäävät sitoutumistamme digitaalisiin alustoihin ja ovat oleellinen osa alustojen liiketoimintaa – prosessit maksimoivat voittoja. Samalla ne haastavat yksityisyyden rajoja, vaikuttavat informaatiovalintoihin, päätöksiin ja käyttäytymiseen. Vaikka digitaalisilla alustoilla on suuri merkitys arjessamme, niiden dynamiikkaa on useimmiten vaikea ymmärtää.
– Me mieluusti käytämme digitaalisia palveluja, joita nämä alustat tarjoavat ja tietämättämme osallistumme tukemaan niiden läpinäkymättömiä liiketoiminnan käytäntöjä. Palvelut seuraavat meitä, keräävät henkilökohtaisia tietojamme ja manipuloivat vaivihkaisesti huomiomme, valintamme ja päätöksemme, Guna Spurava sanoo.
Väitöskirjassaan Spurava tutkii, kuinka mediakasvatus voi vastata näihin ongelmiin ja kuinka mediakasvatusta tulisi kehittää, jotta ihmisillä olisi paremmat edellytykset navigoida nykyisessä mediamaisemassa, jota hallitsevat voittoa tavoittelevat sosiaalisen median ja hakukoneiden alustat. Väitöskirjassaan Spurava tarkastelee alustojen haasteita pääosin professionaalisesta näkökulmasta haastatellen työmarkkinoiden ja kirjastoalan asiantuntijoita. Lisäksi hän tuo esiin nuoret ja heidän kriittisen roolinsa edistää alustatietoisuutta yhteiskunnassa.
Kansalaisilla on oikeus saada kasvatusta alustoista ja niiden vaikutuksesta
Väitöstutkimus ehdottaa uutta lähestymistapaa mediakasvatukseen, jotta mediakasvatus kattaisi myös alustatietoisuuden ja sen eri ulottuvuudet – sosiaalisen, teknologisen, taloudellisen ja poliittisen ulottuvuuden. Spurava kertoo, että tämä olisi tärkeää siksi, että alustojen tarjoama informaatio voi olla puolueellista, ja informaatioon saattavat vaikuttaa taloudelliset ja poliittiset motiivit.
– Tällaiset puolueellisuudet voivat vaikuttaa yhteiskunnallisiin ja poliittisiin päätöksiin ja johtaa lopulta haitallisiin seurauksiin kansalaisille ja koko yhteiskunnalle. Niiden käsitteleminen mediakasvatuksen ja tehokkaan sääntelyn avulla on olennaista, Spurava korostaa.
Spurava uskoo, että mediakasvatus voi keskittyä enemmän alustatietoisuuteen poliittisten muutosten avulla. Hän näkee, että Suomessa on hyvät lähtökohdat muutoksiin, sillä mediakasvatuksella on jalansijaa kansallisessa media- ja koulutuspolitiikassa.
– Suomi voisi olla pioneeri politiikassa, joka puolustaa kansalaisten oikeutta saada kasvatusta alustoista ja niiden yhteiskunnallisista ja poliittisista vaikutuksista, hän sanoo.
Guna Spurava on kotoisin Latviasta, missä hän on aiemmin työskennellyt mediateollisuudessa. Hän on työskennellyt myös pitkän uran digitaalisen median tutkijana. Tällä hetkellä Spurava työskentelee Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa (ITC). Hän on kiinnostunut erityisesti ihmisen ja tekoälyn vuorovaikutuksesta.
Spuravan väitöskirjatyötä on tukenut Media-alan tutkimussäätiö.
Väitöstilaisuus perjantaina 15. marraskuuta
YTM Guna Spuravan englanninkielinen väitöskirja Towards Platform Awareness in Media Education tarkastetaan Tampereen yliopistossa informaatiotieteiden ja viestinnän tiedekunnassa (ITC) kello 12 alkaen perjantaina 15. marraskuuta 2024 keskustakampuksella, Päätalon auditoriossa D11 (Kalevantie 4, 33100, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Päivi Maria Rasi-Heikkinen Lapin yliopistosta ja kustoksena professori Sirkku Kotilainen.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.