Päiväkotityön jännitteet liittyvät työn tehostamiseen, työnteon joustavuuteen ja kasvatustyön tavoitteellisuuteen. Päiväkodissa tehtävien arjen ratkaisujen taustalla on varhaiskasvatuksen arvopohja, mutta työhön vaikuttavat esimerkiksi tulkinnat peruspalveluiden kustannuksista ja naisvaltaisen julkisen sektorin asemasta.
Hanna Hjeltin tutkimus tarjoaa uutta tietoa varhaiskasvatustyön veto- ja pitovoiman varmistamisen tueksi. Tutkimuksessaan hän tarkastelee työn ehtoja, jotka paikantuvat erilaisiin oletuksiin kasvatuksesta, hyvinvointivaltion rakenteista ja ammattien sukupuolittuneesta jakautumisesta.
Hjelt selvittää, miten varhaiskasvatuksen ammattilaiset paikantavat omaa työtään, miten päiväkodin arkikäytännöistä konkretisoituu aikaan liittyviä tulkintoja ja millaisia johtamiseen liittyviä paradokseja päiväkodin johtajat ratkovat työssään.
Arjen ennakoimattomuus muuttaa kasvatustyötä
Tutkimuksen mukaan varhaiskasvatuksen opettajien, varhaiskasvatuksen lastenhoitajien ja päiväkodin johtajien näkemykset työn tavoitteista ja ihanteista ilmentävät varhaiskasvatuslain ja siitä johdettuun opetussuunnitelman sisältöä.
Kiristyvä taloudenpito ja työn tehostaminen aiheuttaa kuitenkin jatkuvia uudelleenjärjestelyjä päiväkodin toiminnassa, mikä vaikeuttaa suunnitelmallista pedagogista työtä. Toistuva tarve sopeuttaa toimintaa erilaisiin muutoksiin liittyy esimerkiksi siihen, että työntekijöitä jaetaan ennakoimattomasti eri lapsiryhmien ja päiväkotien kesken.
– Erilaisten työhön liittyvien odotusten käsittely tapahtuu päiväkodin lähityöyhteisössä, ja työntekijöiden keskinäisten suhteiden kiinteys kannattelee työtä arjen muuttuvissa tilanteissa. Suhde varhaiskasvatusta järjestävän organisaation ylempiin toimijatasoihin vaikuttaa jäävän etäiseksi, Hjelt kertoo.
Tutkimus osoittaa, että tasapainottelu suunnitelmallisen pedagogiikan ja tiukan taloudenpidon jännitteessä heijastuu myös ammattilasten tulkintoihin työn arvosta ja sen painopisteistä. Tämä voi puolestaan muokata koko varhaiskasvatusinstituution toimintakykyä, sillä työn laatu on aina yhteydessä lasten ja päiväkodin henkilöstön väliseen vuorovaikutukseen.
– Laadukas varhaiskasvatus on investointi, joka tuottaa lapsille sekä arvokkaan nykyhetken että yhdenvertaisen tulevaisuusnäkymän. Tästä yhteisestä tavoitteesta huolehtiminen edellyttää kansallista ja paikallista vuoropuhelua ja tehostamisodotusten vaikutusten tiedostamista. Työn pitovoima rakentuu ammatin arvostuksen, työn vaativuuden ja siihen kohdennettujen resurssien välisestä tasapainosta, joten myös alan palkkaus kaipaa kohennusta, Hjelt toteaa.
Hanna Hjelt työskentelee Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa yliopisto-opettajana.
Väitöstilaisuus perjantaina 17.marraskuuta
KM Hanna Hjeltin kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Työnä varhaiskasvatus Ammattilaisten puhetta suomalaisesta varhaiskasvatuksesta tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa perjantaina 17.11.2023 klo 12 Linna-rakennuksen salissa K103 (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Niina Rutanen Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii professori emerita Kirsti Karila Tampereen yliopistosta.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.
Kuva: Matias Kukka