Talouskasvu liittyy 2000-luvulla lähes kaikkeen poliittiseen päätöksentekoon. Talouskasvusta ja sen tärkeimmästä mittarista bruttokansantuotteesta (BKT) alettiin kuitenkin puhua vasta toisen maailmansodan jälkeen. Samalla talouskasvusta tuli tärkeä tieteellinen tutkimuskohde. Kasvun mekanismeja on tutkittu monella tieteenalalla, mutta talouskasvun aatehistoria on edelleen vähän tutkittu aihe. Esimerkiksi nykyiset ilmastonmuutokseen ja luontokatoon kytkeytyvät keskustelut liittyvät talouskasvuun, mutta niissä pohditaan ainoastaan harvoin, miten talouskasvu on syntynyt poliittisena tavoitteena.
Heikki Mikkosen väitöskirjatutkimus tarjoaa näkökulman talouskasvun teorian ja kasvupolitiikan historialliseen kehitykseen Suomessa. Väitöskirjassa tutkitaan suomalaisissa taloustieteellisissä yhdistyksissä, oppikirjoissa, sanomalehdissä ja hallitusohjelmissa käytyä kasvukeskustelua 1800-luvun loppupuolelta toiseen maailmansotaan. Mikkonen paneutuu kasvupoliittiseen keskusteluun ennen eksplisiittisen talouskasvun käsitteen syntyä keskittymällä erityisesti kansallisvarallisuuden ja kansantulon käsitehistoriaan.
Tutkimuksen mukaan 1800-luvun Suomessa keskusteltiin kattavasti kansallisvarallisuuden luonteesta sekä kansantulon kasvattamisen mahdollisuuksista. Talouskasvua ei kuitenkaan nähty keskeisimpänä poliittisena tavoitteena, sillä kasvu toi mukanaan myös agraari-Suomea uhanneen rakennemuutoksen.
– Suomen suuriruhtinaskunnan keskeisimmät tutkijat ja poliitikot olivat yllättävänkin pessimistisiä kasvun tulevaisuuskuvissa. Ensimmäisen maailmansodan ja itsenäistymisen jälkeen tilanne kuitenkin muuttui, kun maailmansotien välisen ajan Suomessa rakentui erilaisia kapitalistisia ja ei-kapitalistisia kasvukäsityksiä, Mikkonen kertoo.
– Kansantulon kasvattamista alettiin pohtia esimerkiksi julkisen sektorin ja kansalaisten elintason lisäämisen yhteyksissä, vaikka talouskasvu ja bruttokansantuote olivat edelleen käsitteinä harvinaisia.
Mikkosen keskeinen tutkimustulos on, että talouskasvun aatehistoriaa on vaikeaa analysoida perinteisen vasemmisto-oikeistoakselin viitekehyksessä tai kapitalististen talousjärjestelmän läpimurtona.
– Monet klassiseen liberalismiin ja agraarikonservatismiin nojanneet poliitikot saattoivat arvostaa yhteiskunnallista vakautta voimakkaan talouskasvun sijasta. Sen sijaan maailmansotien välisen ajan Suomessa virinnyt uudenlainen sosiaaliliberalismi sekä kommunistiset ja sosiaalidemokraattiset poliittiset linjaukset rakentuivat voimakkaan talouskasvun varaan, Mikkonen kertoo.
Mikkosen historian alan väitöskirja kytkeytyy taloustieteen historiaan, talouspolitiikan historiaan ja kapitalismin historiaan. Tutkimustulokset tarjoavat uusia näkökulmia talouskasvun oppihistoriaan sekä nykyisten kasvupoliittisten keskusteluiden historiakuvaan.
Väitöstilaisuus perjantaina 24. marraskuuta
Filosofian maisteri Heikki Mikkosen historian alaan kuuluva väitöskirja National Wealth and Income in the Land of the Poor: A Conceptual History of Economic Growth in Finland from the Late 19th Century until the Second World War tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 24.11.2023 kello 12.00 alkaen. Paikkana on Pinni A -rakennuksen Paavo Koli -sali (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Lars Magnusson Uppsalan yliopistosta. Kustoksena toimii professori Marja Jalava yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Väitöskirja julkaistaan vain painettuna. Tutustu väitöskirjan abstraktiin.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.
Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto