Johanna Ranta tutki väitöskirjassaan, millaisia sosiaalisia suhteita huumeita käyttäville ihmisille kohdennettujen matalan kynnyksen palveluiden asiakas-työntekijävuorovaikutuksessa rakentuu. Hän selvitti myös, miten nämä suhteet kietoutuvat asiakkaiden ja työntekijöiden toimijuuteen eli kykyyn, kapasiteettiin ja valtaan toimia näissä suhteissa.
Tutkimuksen aineisto on kerätty kahdesta matalan kynnyksen palvelusta – avohoitopalvelusta vuonna 2012 ja huumeiden käyttöön liittyvien haittojen vähentämiseen tähtäävästä asumisen ja arjen tuen hankkeesta vuonna 2017. Kokonaisaineistona ovat 41 nauhoitettua asiakas-työntekijäkohtaamista ja tutkijan aineistonkeruun aikana kirjaamat havainnoinnit.
Tutkimus osoitti, että matalan kynnyksen kohtaamisia läpäisevät monitasoiset suhteet olivat sidoksissa palvelujärjestelmään, yhteiskuntaan, paikkoihin ja henkilökohtaiseen arkeen.
- Palvelujärjestelmäsuhteet liittyivät esimerkiksi palveluiden väliseen yhteistyöhön tai palveluiden järjestämisen tapoihin, yhteiskuntasuhteet puolestaan vallitseviin arvoihin ja poliittisiin linjauksiin. Paikkasuhteet kytkeytyivät asiakkaan ja työntekijän kohtaamispaikkaan sekä asiakkaan kokemuksiin aiemmista palveluista tai asuinpaikoista. Henkilökohtaiset suhteet liittyivät usein ihmissuhteisiin, Ranta kertoo.
Suhteet kietoutuivat toisiinsa ja tilanteittain joko vahvistivat tai heikensivät asiakkaiden ja työntekijöiden toimijuutta suhteissa. Tutkimuksessa kuitenkin korostuivat asiakkaiden toimijuutta monin tavoin samanaikaisesti heikentävät suhteet. Myös työntekijöiden toimijuutta rajoittivat toisinaan suhteet palvelujärjestelmään ja yhteiskuntaan. Asiakkaiden ja työntekijöiden toimijuutta rajoittavat suhteet ulottuivat valtakunnallisiin, jopa globaaleihin yhteyksiin.
- Päihdepalveluita koskeviin valintoihin vaikutti muun muassa niiden kilpailuttaminen, joka kytkeytyy sekä suomalaiseen hankintalainsäädäntöön että länsimaisiin markkinoistuneisiin käytäntöihin ja arvoihin. Asiakkaiden odotettiin esimerkiksi sitoutuvan kilpailutetuille palveluille ennalta määriteltyihin ehtoihin, vaikka palvelut eivät olisi täysin vastanneet heidän tarpeitaan.
Työntekijöillä taas ei ollut valtaa poiketa kilpailutuksen ostopalvelusopimuksista asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaan. Asiakkaiden ja työntekijöiden toiminta palvelujärjestelmässä kytkeytyy siis vallitseviin olosuhteisiin, Ranta havainnollistaa.
Keskeisenä asiakkaiden toimijuutta edistävänä tekijänä muissa toimijuutta rajoittavissa suhteissa näyttäytyi matalan kynnyksen palveluiden asiakkaiden ja työntekijöiden luottamuksellinen vuorovaikutussuhde.
Asiakkaiden toimijuutta vahvistettiin heidän tilanteittaiset tarpeensa huomioivilla vuorovaikutuksellisilla lähestymistavoilla ja joustavilla työkäytännöillä. Työntekijät edistivät aktiivisesti asiakkaiden mahdollisuutta osallistua vuorovaikutukseen ja itseään koskevaan päätöksentekoon monitasoisissa suhteissa. Asiakkaat saivat myös määrittää sanallisen ja fyysisen vuorovaikutuksen kulkua eri kohtaamispaikoissa, kuten omassa kodissaan tai matalan kynnyksen palvelun tiloissa.
Tulosten perusteella sekä huumeista riippuvaisten ihmisten että heidän parissaan työskentelevien työntekijöiden toimijuutta tulisi vahvistaa palvelujärjestelmän rakenteita ja palveluiden toiminnan reunaehtoja koskevassa päätöksenteossa.
- Asiakkaan toimijuutta vahvistavan kohtaamisympäristön luomiselle on hyvät edellytykset, kun työntekijöillä on mahdollisuus määritellä työnsä sisältö ammattietiikkansa ja asiakkaiden tarpeiden mukaiseksi. Toisin sanoen työntekijöiden toimijuutta ja autonomiaa tukevat suhteet yhteiskuntaan ja palvelujärjestelmään vahvistavat myös asiakkaiden toimijuutta, Ranta täsmentää.
Johanna Ranta asuu Tampereella ja työskentelee projektitutkijana sosiaalityön tutkinto-ohjelmassa Tampereen yliopistossa.
YTM Johanna Rannan sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja Suhteellinen toimijuus huumeita käyttävien matalan kynnyksen palveluissa: Tutkimus institutionaalisesta vuorovaikutuksesta tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 14.8.2020 klo 12 alkaen Päätalon salissa A1, Kalevantie 4. Vastaväittäjänä toimii dosentti Riitta Granfelt Y-säätiöstä. Kustoksena toimii professori Kirsi Juhila Yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Väitöstilaisuuteen mahtuu vain rajallinen määrä osallistujia ja sisäänpääsy on mahdollista vain erikseen ilmoittautumalla. Yleisön on mahdollista seurata väitöstä myös etäyhteyden kautta, meeting ID: 667 4921 3153.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1627-3
Kuva: Jonne Renvall