Hyppää pääsisältöön

Hyvän hoivan toteuttaminen edellyttää työniloa ja toimivaa tiimityötä

Julkaistu 11.11.2020
Tampereen ammattikorkeakoulu
YTY-hanke
Vanhustenhuollon yksiköissä eletään aikaa, jolloin työntekijät ja yhteisöt ovat kovan paineen alla. Työntekijöiden vaihtuvuus ja riittämättömät resurssit haastavat tilannetta. Myös arvostus hoitotyötä kohtaan tuntuu hoitohenkilöstön selkäpiissä.

Mikä sitten tekee sote-alan työstä laadukasta ja merkityksellistä? Ainakin se, kun vanhustenhuollon yksikössä työtä tehdään yhdessä suurella sydämellä, tavoitteena asiakkaan hyvä elämä. Mutta aina se ei riitä. Työn mielekkyyden ja työtekijöiden hyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan uusia näkökulmia ja toimintatapoja. 

– Hoiva-alan työntekijät tarvitsevat työhönsä tukea muun muassa toisenlaisilla työskentelymalleilla ja entistä vahvemmalla itseohjautuvuudella sekä tiimin yhteissuunnittelulla, kertoo lehtori Vesa Joutsen, Tampereen ammattikorkeakoulusta. Joutsen toimi projektipäällikkönä Yhteisöllisyydellä ja osallisuudella työhyvinvointia ja tuottavuutta (YTY) -hankkeessa.

2018 elokuussa käynnistettiin kuuden hoiva-alan organisaation kanssa yhteistyö, jolla tavoiteltiin hoivatyöntekijöiden työhyvinvoinnin lisäämistä osallistavalla, yhteisöllisellä ja monialaisella tiimityömallilla. Lisäksi kehitettiin esimiehille valmentavaa työotetta tukeva valmennusmalli.

Vaikka haasteita yhteiseen kehittämiseen osallistumiseen oli, saatiin aikaa kehittämiselle järjestymään. Koska hoivayksiköt ovat usein pieniä ja työntekijöitä on vähän, muutokset työssä vaikeuttavat tilannetta entisestään.

Pienestä yksiköstä ei voi olla yhtä aikaa pois montaa hoitajaa. Pysähtyminen asioiden äärelle ei aina ole helppoa, kertoi eräs hankkeeseen osallistuneen hoivayksikön vetäjä.

Kiireen tuntu väheni johtajuutta ja vastuuta jakamalla

Joutsenen mukaan työyhteisöt rutinoituvat helposti tekemään asiat tietyllä tavalla ja totuttuja tapoja on vaikea muuttaa. Muutosvastarinta kuuluu asiaan. Tämä kävi ilmi hankkeen aikana. 

Kehittämisessä lähdettiin työyhteisön nykytilanteesta, jota lähdettiin tarkastelemaan niiden resurssien turvin, joita työyhteisöllä oli käytettävissä. Pysähtyminen nykyhetken tilanteeseen ja sen tarkastelu avasi mahdollisuuksia uuden kehittämiselle.

– Yhteinen pohdinta varsinkin ulkopuolisen ammattilaisen ohjaamana vie tietyllä tavalla omia ajatuksia vähän uusiin näkökulmiin. Tyytyväisyys omaa työtä ja oman tiimin työtapoja kohtaan on lisääntynyt, kertoi erään työyhteisön jäsen.

Hoivayksikköjen arkea kuvaa kiire ja riittämättömyyden tunne. Siihen tarvittiin uutta näkökulmaa ja tekemistä.

– Kiireen tuntua saatiin vähentymään johtajuutta ja vastuuta jakamalla, kertoo Joutsen.

Tiimityö ei ole aina helppoa

Se, miten työyhteisö toimii, vaikuttaa ja näkyy myös asiakkaisiin päin. Siksi tiimityön merkitystä haluttiin korostaa ja kehittää sitä kussakin hoivayksikössä. Toimiva tiimityö vaikuttaa asiakastyön laatuun, työn organisoitumiseen ja hyvän hoivan toteuttamiseen asiakkaaseen päin. Mutta tiimityössä on omat haasteensa.

– Vastuun ottaminen ja työtehtävien lisääntyminen ei aina ole mielekästä työntekijöille. Tiimityö on tehokasta, mutta arjessa yhteistyö ei välttämättä ole mutkatonta, kertoo asiantuntijana hankkeessa toiminut lehtori Terttu Roivas Tampereen ammattikorkeakoulusta.

Muutosta parempaan saatiin syntymään hankkeena aikana. Hoivayksiköiden esimiesten ja työntekijöiden kokemana tiimityö kehittyi laajasti joka tasolla, esimiestyöstä työntekijöihin.

Koen, että meidän yksikkömme sisäinen työ, työntekemisen tapa ja muut toimintamallit ovat kehittyneet tässä huimasti. Keskinäinen arvostus ja työn yhteiskehittäminen ovat lisääntyneet tänä aikana, kuvaili yhden hoivayksikön vetäjä.

Esimiesten kokemusten mukaan muutosta hankkeen aikana tapahtui työntekijöiden vapauden ja vastuun lisääntymisessä. Esimiehet taas oppivat antamaan säännöllisemmin rakentavaa palautetta. Työnilo ja muuttuviin tilanteisiin sopeutuminen vahvistui.

Asukkaiden kanssa on jäänyt enemmän aikaa tehdä ulkoilua ja viettää porukalla aikaa, toteuttaa asioita mistä olemme haaveilleet, kertoo eräs työntekijä.

Hankkeella oli myönteisiä vaikutuksia myös työyhteisöjen avoimuuteen, pelisääntöihin ja työntekijöiden välisen luottamuksen vahvistumiseen.

– Pelisäännöt koettiin ilmapiirin osalta tärkeimmäksi asiaksi sekä esimiesten että työntekijöiden osalta. Keskeisiksi asioiksi nousivat sovittujen asioiden toteutuminen, työntekijöiden välinen luottamus ja parantunut tiedon kulku, kertoo  Roivas.

 

YTY, Yhteisöllisyydellä ja osallisuudella työhyvinvointia ja tuottavuutta -hankkeen tavoitteena on ollut uudistaa ja kehittää sote-alan yritysten toimintakulttuuria kohti osallistavuutta, yhteisöllisyyttä ja tiimitoimintaa. YTY-hanketta koordinoi Tampereen ammattikorkeakoulu Oy. Hanketta rahoitti Euroopan sosiaalirahasto ja se alkoi elokuussa 2018 ja päätösseminaari oli 21.10.2020. Mukana hankkeessa oli kuusi hoiva-alan organisaatiota ja yksi lastensuojeluorganisaatio: Nurmi-koti, Viola-koti, Lahdensivun koti, Pirkanmaan Senioripalvelut Oy, Jyllin kodit ja PKS Perhehoitokumppanit Suomessa.

 

Lisätietoa:

Vesa Joutsen, Lehtori, Hyvinvointi ja terveysteknologia, vesa.joutsen [at] tuni.fi (vesa[dot]joutsen[at]tuni[dot]fi)  p. 040 586 3338

 

Teksti: Terttu Roivas ja Kukka-Maaria Korko

Kuva: Pixabay

Video: Kopla Entertainment Oy