Markkinaperustaisilla eli uusliberalistisilla uudistuksilla tarkoitetaan korkeakoulutusta ja tieteellistä tutkimusta koskevia, markkinoihin, kilpailuun, taloudelliseen tehokkuuteen sekä tuloksellisuuteen liittyviä muutoksia. Tällaisia korkeakoulutuksen muutoksia on kritisoitu ammattiyhteisöissä ympäri maailmaa ja myös Suomessa.
– Uusliberalistisia uudistuksia toteutetaan parhaillaan kaikkialla maailmassa, eivätkä ne rajoitu tiettyyn kansalliseen kontekstiin. Venäläisiä yliopistoja koskeva tutkimustyöni osoittaa, että tällaisilla uudistuksilla voidaan myös vahvistaa autoritaarista hallintoa, sanoo Iuliia Gataulina.
Gataulinan tutkimus osoittaa, että uusliberalististen uudistusten ja autoritaarisen hallintotavan välillä on yhtäläisyyksiä venäläisissä yliopistoissa.
Venäjän valtio on tutkimuksen mukaan ensinnäkin hyödyntänyt uusliberalismin synnyttämää maailmanlaajuiseen kilpailuun kannustavaa ajattelua nationalistisin ja uusimperialistisin perustein. Osa yliopistoista on valikoitu kilpailemaan kansainvälisesti niiden oman ja samalla ”Venäjän” statuksen nostamiseksi. Tavoitteet kilpailla maailmanlaajuisilla korkeakoulumarkkinoilla voidaan ymmärtää Venäjän valtion uusimperialistisena pyrkimyksenä ylläpitää "supervallan" asemaa tieteen ja tutkimuksen avulla.
Toiseksi Venäjän valtio on vahvistanut autoritaarista otettaan yliopistoista entisestään hallitakseen tutkimustuloksia maailmanlaajuisen kilpailun logiikalla. Venäläiset yliopistot ovat menettäneet entistä enemmän akateemista vapauttaan. Yliopistojen henkilökuntaan ja opettajiin kohdistuu yhä useammin ankaria tuloksellisuutta ja tehokkuutta mittaavia toimia, kuten tulospalkkausta ja raportointivaatimuksia. Nämä mekansimit käynnistää usein valtio.
– Tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen tähtäävät mekanismit asettavat tutkijat epävarmaan asemaan, jossa palkka ei riitä tai työstä ei makseta ollenkaan eikä työn sisältöön voi paljonkaan vaikuttaa. Samalla yliopistohallinnon kontrolli on kasvanut, Gataulina painottaa.
Autoritaarinen hallintotapa yleistyy maailmalla
Väitöstutkimuksessa on analysoitu myös Venäjällä toteutettuja vaihtoehtoisia tutkimusprojekteja, joiden tavoitteena on tuottaa kriittistä ja kollegiaalista tietoa.
– On kiinnostavaa, että tällaisilla projekteilla vastustetaan samaan aikaan sekä Venäjän valtion autoritaarista hallintotapaa että uusliberalistisia käsityksiä korkeakoulutuksesta liittyen 'markkinoihin', 'tehokkuuteen' ja 'tuloksellisuuteen'.
Aiemmissa tutkimuksissa on päädytty samankaltaisiin tuloksiin autoritaaris-uusliberalistisesta hallintotavasta muissa yhteyksissä.
– Valitettavasti autoritaarinen hallintotapa yleistyy eri puolilla maailmaa. Uusliberalistiset suuntaukset eri aloilla mukaan lukien korkeakoulutuksessa ja tieteellisessä tutkimuksessa ovat maailmanlaajuinen kysymys," Gataulina toteaa.
Väitöskirjassa analysoidaan uusliberalististen uudistusten autoritaarista hallintoa vahvistavaa vaikutusta ja sitä kautta poliittisten sortojärjestelmien toimintaa, näiden kansainvälistä merkitystä sekä mahdollisuuksia entistä oikeudenmukaisempaan poliittiseen, yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen hallintojärjestelmään.
Väitöstilaisuus perjantaina 12. tammikuuta
Yhteiskuntatieteiden maisteri Iuliia Gataulinan kansainvälisten suhteiden tutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja De/re/composing authoritarian/neoliberal assemblages. Ethnography of Russian universities and beyond tarkastetaan julkisesti perjantaina 12.1.2024 klo 12 Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa Keskustakampuksen Linna-rakennuksen auditoriossa K 103 (Kalevantie 5). Vastaväittäjänä toimii yliopistonlehtori Katarzyna Kaczmarska Edinburghin yliopistosta. Kustoksena toimii yliopistonlehtori Anni Kangas johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Väitöskirja julkaistaan omakustanteena. Tutustu väitöskirjan abstraktiin.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä. (Zoom)
Kuva: Jonne Renvall/ Tampereen yliopisto