Viime vuosina erilaiset yhteiskunnalliset ilmiöt ovat vaikuttaneet yliopistokampuksiin maailmanlaajuisesti. Yliopistoissa on pohdittu, miten kampusten tulisi muuttua esimerkiksi pedagogian, digitalisaation, käyttäjien toiminnan muutoksen ja kiristyvän taloustilanteen takia. Samaan aikaan myös suunnittelukäsitykset ja -ihanteet ovat muuttuneet.
Väitöstutkimuksessaan Jenni Poutanen tutki yliopistokampusten muuttumista entistä monipuolisemmiksi oppimisympäristöiksi. Tutkimuksen kohteena oli Tampereen yliopiston Hervannan kampus, jonka tilatarjontaa Poutanen tarkasteli opiskelijoiden näkökulmasta.
– Opiskelijat ryhmänä ovat usein aliedustettuina tilakehityksessä. Opiskelijat ovat kuitenkin yliopistokampusten suurin mutta erittäin moninainen käyttäjäryhmä. Valtaosalle (72 %) kyselytutkimuksen vastaajista kampus on ensisijainen paikka opiskeluun, hän kertoo.
Väitöskirjassaan Poutanen esittää uudenlaisen tilojen yhteiskäyttöisyyteen perustuvan oppimistilojen jäsentelyn. Väitöstyö on kansainvälisesti ensimmäisiä, jossa kartoitetaan koko kampuksen oppimistilojen tarjonta rakennusten, tilaryhmien ja tilojen mittakaavassa ja jota verrataan opiskelijoiden mieluisimpina pitämiin tiloihin.
Tutkimuksensa tulosten perusteella Poutanen kannustaa ottamaan kampusten tiloja kehitettäessä huomioon opetuksen ja opiskelun tilojen merkityksen kokonaisuuden osana.
Hervannan kampuksella muutos ollut vauhdikas
Tutkimustulokset paljastavat, että Hervannan kampuksella muutos on ollut nopea: lähes puolet oppimistiloista on joko uusia tai uudistettuja. Kampuksen laajentamisen sijaan tilojen muokkaus on noussut keskiöön.
– Muutoksen suuruus ja muoto yllättivät. Aiemmin kampus laajentui tasaista tahtia, kun joka vuosikymmenellä rakennettiin muutama uusi rakennus. Nyt uutta ei niinkään rakenneta. Olen itsekin ollut mukana tilamuutoksien suunnittelussa, toteutuksessa ja vaikuttavuuden tutkimuksessa, Poutanen kertoo.
Yliopistojen kampukset ovat erityisiä ympäristöjä suuren pinta-alansa ja käyttäjämääränsä vuoksi. Niillä on merkittävä vaikutus sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden näkökulmista.
Tutkimuksessaan Poutanen yllättyi siitä, ettei kirjallisuudessa ole aiemmin tarkasteltu kampuksia kokonaisvaltaisina oppimismaisemina, eikä uusien tilojen ja käyttötapojen suhdetta koko tilatarjontaan ole selvitetty riittävästi.
– Nykyään kampusten tiloja esimerkiksi käytetään yli ainerajojen aivan toisin kuin ennen. Meillä on uudenlaisia tiloja ja tilankäytön tapoja. Yhtenä keskeisenä havaintona työssäni oli, etteivät kirjallisuudessa esitetyt jaottelut esimerkiksi tilojen muodollisuuden suhteen päde nykyisissä tilankäyttötavoissa, Poutanen taustoittaa.
Opiskelijalähtöinen kampus vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tuo joustoa opiskeluun
Julkinen keskustelu painottaa usein akateemisen kirjaston ja luentosalien merkitystä. Poutasen mukaan kampus on kuitenkin niitä laajempi oppimismaisema. Väitöstutkimuksessa paljastui, että opiskelijat arvostavat monipuolista tilatarjontaa ja kampuksen palveluita ja näkevät vaivaa sopivan tilan löytämiseksi esimerkiksi ryhmätöihin tai itsenäiseen puurtamiseen.
– Opiskelijalähtöisesti kehitetty kampus mahdollistaa erilaiset tavat opiskella. Hervannassa käytäviäkin on muutettu opiskeluun sopiviksi, ja joillekin ne ovat suosituimpia paikkoja opiskeluun. Jako luokkahuoneiden ja muiden tilojen välillä ei enää ole selvä.
Poutasen tutkimuksessa selvisi, että opiskelijat kokivat merkityksellisinä tilat, jotka tuovat opiskeluyhteisöä eri tavoin yhteen.
– Opiskelijoiden kodit ovat tyypillisesti pieniä, joten kampuksen tarjoamat opiskelupaikat ja palvelut sekä laajempi opiskeluyhteisö saattavat lisätä heidän hyvinvointiaan. Tämä on näkynyt vapaasti käyttöön otettavien opiskelutilojen käytössä myös pandemian jälkeen, hän kertoo.
Poutanen toteutti väitöstutkimuksensa käyttäen monipuolisia analyysimenetelmiä, kuten pohjapiirustusten ja tekstin sisällönanalyysiä, preferenssikyselyä sekä laskennallisia tilarakenneanalyysejä.
Jenni Poutanen asuu Tampereella ja työskentelee tutkinto-ohjelmavastaavana ja julkisen rakentamisen yliopisto-opettajana Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikössä.
Väitöstilaisuus perjantaina 8. maaliskuuta
Arkkitehti Jenni Poutasen arkkitehtuurin ja kiinteistökehittämisen alaan kuuluva väitöskirja The Learning Landscape Dimensions - The Supply and Student Preferences on Campus Premises tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa perjantaina 8.3.2024 klo 12 Hervannan kampuksella, Rakennustalon auditoriossa RG202.
Vastaväittäjänä toimii Associate Professor Riikka Kyrö Lundin yliopistosta Ruotsista. Kustoksena toimii professori Ilmari Lahdelma Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnasta.