Virtsaamisoireet ovat yleisiä ja niiden esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Oireesta koettu haitta on tärkein syy hoitoon hakeutumiselle. Virtsaamisoireet ovat yhteydessä useisiin kuolemanriskiä nostaviin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, metaboliseen oireyhtymään ja diabetekseen, ja voivat siksi toimia ennusteellisena tekijänä ennenaikaiselle kuolemalle.
Jonne Åkerla selvitti väitöstutkimuksessaan virtsaamispakosta eli äkillisestä virtsaamistarpeesta aiheutuvan haitan muutosta keski-ikäisillä ja vanhemmilla miehillä kymmenen vuoden seurannan aikana. Aiheesta on tähän asti ollut vain vähän tietoa.
– Tutkimus osoitti, että lievä virtsaamispakko on yleinen, mutta hyvin siedetty vaiva. Sen sijaan vähintään kohtalainen virtsaamispakko on verraten harvinaista, mutta esiintyessään se aiheuttaa merkittävää haittaa, eikä oireisiin tottuminen ole yleistä, Åkerla kertoo.
Åkerla tarkasteli myös virtsaamisoireiden ja kuolleisuuden yhteyttä. Aikaisemmat tutkimukset ovat pääosin keskittyneet selvittämään yöllisten virtsakäyntien eli nokturian ja kuolleisuuden yhteyttä. Åkerlan tutkimuksen mukaan yövirtsaamisen lisäksi päiväaikainen tihentynyt virtsaamistarve nostivat molemmat lievinäkin kuolemanriskiä. Näin oli myös silloin, kun tiedossa olevat sairaudet otettiin huomioon. Lisäksi vähintään kohtalaisista tyhjennys- tai varastointioireista kärsivillä miehillä kuolemanriski oli kohonnut.
Åkerla testasi tutkimuksessaan myös, toimisivatko virtsaamisoireet käyttökelpoisena kuoleman ennustetekijänä. Tässä hän hyödynsi koneoppimismallia. Mallin kyky ennustaa kuolema viiden vuoden sisällä oli kohtalainen, mutta itse virtsaoireet eivät lisänneet mallin tarkkuutta merkitsevästi.
– Virtsaamisoireiden rooli ennenaikaisen kuoleman ennustetekijänä vaikuttaa vähäiseltä, jos potilaan esitiedot on kattavasti selvitetty. Potilastyössä tehtävät oirekartoitukset ovatkin kriittisessä roolissa, kun havainnoidaan kliinisesti merkittäviä pitkäaikaisia virtsaamisoireita. Virtsaamisoireet saattavat olla merkki piilevistä sairauksista, minkä vuoksi virtsaoireisten miesten yleisen terveydentilan tarkastelu on perusteltua, Åkerla sanoo.
Jonne Åkerla on kotoisin Helsingistä ja työskentelee tällä hetkellä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa urologian erikoislääkärinä.
Väitöstilaisuus perjantaina 27. syyskuuta
Lääketieteen lisensiaatti Jonne Åkerlan lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Prognosis of Male Lower Urinary Tract Symptoms and Associated Mortality tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa 27.9.2024 kello 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Mikael Leppilahti Tampereen yliopistosta. Kustoksena toimii emeritusprofessori Teuvo Tammela Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.