Hyppää pääsisältöön

Joonas Pyörny: Traumaattisesti irronneiden sormien takaisinistutus ei paranna toimintakykyä amputaatioon verrattuna

Tampereen yliopisto
SijaintiArvo Ylpön katu 34, Tampere
Kaupin kampus, Arvo-rakennus, auditorio F114 ja etäyhteys
Ajankohta9.8.2024 9.00–13.00
Kielisuomi
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Mies seisoo ulkona lumisessa maisemassa, taustalla puita ja rakennuksia.
Kuva: Essi Ruokonen
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Pyörny tutki väitöskirjassaan traumaattisten yläraaja-amputaatioiden hoidon lopputuloksia. Hän havaitsi, että sormien takaisinistutustoimenpide ei johtanut parempaan yläraajan toiminnalliseen lopputulokseen kuin amputaatiotyngän muokkaus ja haavan sulkeminen. Tutkimuksen tulokset haastavat nykyisen hoitokäytännön.

Yläraajan traumaattisella amputaatiovammalla tarkoitetaan onnettomuuden aiheuttamaa raajan tai sen osan irtoamista. Tällaisissa tapauksissa hoitovaihtoehtoja on kaksi: verenkierron palauttaminen ja irronneen kudoksen kirurginen takaisinistutus tai revisioamputaatio eli toimenpide, jossa vaurioituneen raajan pehmytkudospuutokset peitetään ja haava suljetaan.

– Takaisinistutus on vakiintunut traumaattisen yläraajan amputaatiovamman hoitotapa peukalon tai kahden ja useamman sormen onnettomuuksissa. Näyttö sen hyödyistä verrattuna revisioamputaatioon on kuitenkin vähäistä ja vaihtelevaa, Joonas Pyörny kertoo. 

Pyörny arvioi väitöstutkimuksessaan hoidon lopputuloksia traumaattisten yläraaja-amputaatioiden jälkeen. Tutkimuksessa ilmeni, että traumaattisesti irronneiden sormien takaisinistutustoimenpide ei ollut yhteydessä potilaiden parempaan yläraajan toimintakykyyn, parempaan elämänlaatuun, kylmänsietokykyyn tai käden ulkonäköön revisioamputaatioon verrattuna. Takaisinistutus- ja revisioamputaatioryhmän välisessä vertailussa huomioitiin tulokseen mahdollisesti vaikuttavat tekijät, kuten ikä, sukupuoli, vammamekanismi, vamman laajuus sekä vamma dominantissa eli hallitsevassa kädessä.

– Tutkimustulos on yllättävä. Onnistuneestikin takaisinistutettujen raajan osien toiminallisuus harvoin palautui onnettomuutta edeltävälle tasolle. Keskeisiä haasteita takaisinkiinnitettyjen raajan osien osalta ovat jäykkyys, voimattomuus ja kipu. Nykyinen hoitolinja ei niinkään perustu tieteelliseen näyttöön vaan oletukseen, että takaisinistutus johtaa parempaan lopputulokseen, Pyörny sanoo. 

Takaisinistutusleikkaukset ovat pitkiä, ja niissä vaaditaan mikrokirurgisia taitoja ja enemmän terveydenhuollon resursseja kuin revisioamputaatiotoimenpiteissä. Lisäksi potilaiden kuntoutusaika on pidempi takaisinistutuksen jälkeen.

– Jatkossa tarvitaan satunnaistettuja kontrolloituja potilastutkimuksia, jotta nykyiset tutkimustulokset voidaan toistaa ja tunnistaa potilasryhmät, jotka saattavat hyötyä takaisinistutuksesta. Esimerkiksi laajoissa peukalovammoissa takaisinistutus voi tuoda enemmän hyötyä verrattuna esimerkiksi pikkusormen ja nimettömän vammoihin, Pyörny korostaa.

Joonas Pyörny on kotoisin Sipoosta ja valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2024. Tällä hetkellä hän työskentelee terveyskeskuslääkärinä Rovaniemellä.

Väitöstilaisuus perjantaina 9. elokuuta

Lääketieteen lisensiaatti Joonas Pyörnyn käsikirurgian alaan kuuluva väitöskirja Treatment Outcomes of Traumatic Upper Extremity Amputations tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 9.8.2024 kello 12 Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Markus Pääkkönen Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori (tenure track) Jarkko Jokihaara Tampereen yliopistosta.

Tutustu väitöskirjaan

Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä