Vesihuoltopalvelut – talousvesi- ja jätevesihuolto – ovat tärkeä osa sosioekonomisia toimintoja. Kestävä yhteiskunta ja yhdyskunta vaativat riittäviä ja kestäviä vesihuoltopalveluja jatkuvan toimintakyvyn sekä asianmukaisen terveyden ja hyvän ympäristön turvaamiseksi. Vesihuoltopalvelujen tulisi olla kaikkien saatavilla. Silti erityisesti kehittyvissä talouksissa on satoja miljoonia ihmisiä, joilta ne puuttuvat osin tai kokonaan. Jopa näiden maiden kaupunkialueilla, joissa vesihuolto-organisaatiot tarjoavat kansalaisille talousvettä ja / tai sanitaatiota, palvelu on kestämättömällä pohjalla.
- Suomessa olemme tottuneet vesihuoltopalveluihin, jotka toimivat hyvin. Tämä johtuu osittain siitä, että meillä on runsaasti hyvälaatuisia vedenottovesistöjä, ja myös siitä, että vesihuoltopalveluiden tuottaminen on jo vakiintunutta toimintaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tilanne säilyisi hyvänä, ellemme panosta jatkuvaan kehittämiseen ja tiedosta toiminnan riskejä, Laitinen toteaa.
Tutkimuksen lähtökohtana oli kaupunkien vesihuoltopalveluiden kestävyys. Kestävyyttä arvioitiin käyttämällä ns. PESTEL kehikkoa (poliittiset, ekonomiset, sosiaaliset, teknologiset, ekologiset ja lainsäädännölliset tekijät). Tulokset osoittavat, että vesihuoltopalveluissa ei oikeastaan ole kysymys vain yhteiskunnan palvelujen teknisistä ja taloudellisista järjestelyistä, vaan kestävä vesihuolto vaatii syvää ja laajaa tuntemusta yhteiskunnan toiminnoista. Kestävien vesihuoltopalveluiden perusta on koko toiminnan tuntemus, ja tämä edellyttää hyvää tiedonhallintaa kehittyneillä tietojärjestelmillä.
- Omaisuudenhallintaan on myös kiinnitettävä erityistä huomiota, koska vesihuollon infrastruktuurista merkittävä osa on ikääntynyttä ja suurin osa on näkymättömissä maan alla, Laitinen sanoo.
Suomessa on väkilukuun nähden hajanainen laitoskenttä lukuisine pienine vesihuolto-organisaatioineen. Koska pinta-alamme on suuri, on tämä toisaalta välttämätöntä ja tuo pienissä taajamissa toimintaan joustavuutta, mutta se ei välttämättä ole hyvä tilanne terveys- ja ympäristöriskien hallintaan. Laitosten toimivuuden edellytyksenä on maksujen kustannuskattavuus niin investointien kuin käytön kannalta, mikä tuottaa vaikeuksia useilla pienillä laitoksilla.
- Jatkuvasti ja luotettavasti toimivien palveluiden edellytyksenä on hyvin toimivan tekniikan ja taloudenpidon ohella osaava henkilöstö ja hyvä hallinto. Tämän takaa tarkoituksenmukainen yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä sekä laaja koulutuslaitosten, tutkimuslaitosten, kansalaisjärjestöjen ja yksittäisten kansalaisten osallistuminen alan kehitykseen, Laitinen toteaa.
Jyrki Laitinen on kotoisin Vantaalta ja työskentelee Suomen ympäristökeskus SYKEssä Kestävä vesihuolto -ryhmän päällikkönä.
Kauppatieteiden lisensiaatti, diplomi-insinööri Jyrki Laitisen vesihuoltotekniikan alaan kuuluva väitöskirja Quest for sustainable urban water services – Management and practices in Finland tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa perjantaina 11.9.2020 klo 12 alkaen Festia-rakennuksen salissa FA032 (Pieni Sali 1), Korkeakoulunkatu 8, Tampere. Vastaväittäjinä toimivat dosentti, toimitusjohtaja Miimu Airaksinen Suomen Rakennusinsinöörien Liitto ry:stä ja professori Kenneth M. Persson Lundin yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Petri S. Juuti Rakennetun ympäristön tiedekunnasta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1641-9
Kuva: Marja Laitinen