Aika ajoin pinnalle nousee uutinen ikäsyrjinnästä työmarkkinoilla. Väitöskirjatutkija Katri Keskiselle aihe on hyvinkin tuttu, sillä hän on tutkinut yli 50-vuotiaana työttömäksi jääneiden työnhakua ja työurapäätöksiä laadullisen seurannan keinoin. Tutkimus perustuu Tampereen yliopiston Kohti Kaksitahti-Suomea -hankkeeseen, jossa seurattiin yt-neuvotteluiden yhteydessä työttömäksi jääneiden postilaisten elämää vuosina 2015–2018.
– Urapolkuja ja -historioita on ollut monenmoisia. Missä suurin osa eläkeiän saavuttaneista käytti mahdollisuutta pehmittääkseen laskua eläkepäiviin, eläkeiän alle jääneillä valinta oli monimutkaisempi. Osa työllistyi heti, osa löysi uuden kutsumuksen toiselta alalta ja osa kohtasi hankaluuksia työnhaussa, Keskinen toteaa.
Keskisen mukaan tutkimuksessa ei ollut havaittavissa selkeitä eroja koulutuksen tai sukupuolen perusteella. Ikä kuitenkin nousi esiin ongelmallisena tekijänä, sillä moni työnhakija koki sen esteekseen.
Ikäsyrjintä saa juurensa ageismista, käsitteestä, joka sisältää ikään liitetyt ennakkoluulot, stereotypiat, sekä ikäsyrjinnän. Näistä vain ikäsyrjintää voidaan kontrolloida lain voimin. Vaikka Suomessa ja Euroopassa ikäsyrjintä on kielletty laissa jo yli 20 vuotta sitten, kukoistaa ikäsyrjintä yhä arkisissa työelämän käytännöissä.
– Jos ikäsyrjintä olisi yksin ongelmana työelämässä, olisi sitä helppo lähteä purkamaan. Mutta kun sitä tukevat myös sisäistämämme ennakkoluulot ja stereotypiat, tarvitaan suuria muutoksia siihen, miten yhteiskuntana käsittelemme elämänkulkua ja ikääntymistä, Keskinen pohtii.
Väitöstutkimuksen mukaan työnhakijat kokivat suoraa ja epäsuoraa ikäsyrjintää, sekä työnantajilta että TE-palveluiden työntekijöiltä. Usein ensikosketus ikäsyrjintään tuli TE-palveluista, kun työnhakijalle kerrottiin hänen olevan liian vanha koulutettavaksi tai arvioitiin työllistymisen olevan liki mahdotonta ikään nojaten.
– Joissain tapauksissa sitä sovittua yhteydenottoa TE-palveluista odotettiin koko päivä, ja kävikin ilmi, ettei sitä ollut edes tulossa koska hakija oli tarpeeksi vanha poistuakseen työelämästä eläkeputken kautta, Keskinen kertoo.
– Samanaikaisesti työnantajat välittivät samaa viestiä, joko suoraan sanomalla tai epäsuorasti viitaten, yli 50-vuotias alkaa olemaan jo liian vanha työllistettäväksi.
Keskinen toivookin, että päättäjät alkaisivat pikkuhiljaa huomioida ikäsyrjintää ja sen vaikutuksia Suomessa, sillä ulkomailla sitä on jo tutkittu paljon. Väitöskirjassaan Keskinen nostaa esiin ehdotuksia, miten ageismia ja ikäsyrjintää työmarkkinoilla tulisi lähteä purkamaan, ja miten työttömien työurien jatkoa voidaan paremmin tukea osana työurien pidentämistavoitteita.
Väitöstilaisuus perjantaina 22. maaliskuuta
Master of Science Katri Keskisen sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja Sidesteps? Career choices, normativity and individual agency in late life unemployment tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 22.03.2024 klo 12 alkaen Pinni A-rakennuksen Paavo Koli -salissa (osoite: Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Monika Allgurin Jönköpingin yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Pirjo Nikander Tampereen yliopiston tutkijakoulusta.