Kestävyysmuutoksen tekijät kertovat: asumisen tekniikkaa ja terveyttä, osallisuutta kaupungissa, vaikuttamista yhteiskunnassa
Suurin osa Suomen ja maailman väestöstä asuu kaupungeissa tai niiden kehysalueilla. Eri kokoiset kaupungit ovatkin avainroolissa kestävyyshaasteiden ratkaisulle. Samalla niihin kiteytyy keskeinen tulevaisuushaaste. Jotta kaupungit voivat tarjota tulevaisuudessa turvallisen ja kestävän elinpaikan, niissä toteutettavien elämäntapojen, instituutioiden ja infran täytyy muuttua.
Urbaaneissa elinympäristöissä tarvitaan kestävyysmurrosta. Ilmastonmuutos, luontokato, sairaudet ja taudit sekä eriarvoistuminen vaativat ripeää vastausta, mutta vielä on aikaa toimia!
STUEn tavoitteena on luoda tutkimukseen perustuvia ratkaisuja edistämään kestävyysmurrosta. Profilaatioalue luo monitieteiselle tutkimukselle puitteet, joissa Tampereen yliopiston tutkijat eri tiedekunnista kohtaavat kestävyysteeman parissa. STUE tavoittelee myös tiivistä yhteiskunnallista vaikuttamista ja harjoittaa sidosryhmäyhteistyötä.
STUEn toimintaa johtava sosiaalipolitiikan professori Liisa Häikiö arvostaa tehtyjen rekrytointien merkitystä.
– On hienoa, että olemme saaneet ansioituneen tenure track -professorien porukan kokoon. Odotan, että heidän myötään Tampereen yliopiston kaupunkien kestävyysmurrokseen keskittyvä monitieteinen tutkimus vahvistuu edelleen. Näin tuemme entistä vahvemmin tieteen ja yhteiskunnan uudistumista.
Päivi Rannila, yhteiskuntatutkimus: ”Tunnistamme asioita, jotka edistävät tai estävät ihmisten osallistumista kaupungissa”
Päivi Rannila on suorittanut lisensiaatintutkinnon Helsingin yliopistossa ja väitellyt tohtoriksi Oulun yliopistossa. Rannila on kaupunkimaantieteen dosentti Turun yliopistossa, josta hän siirtyi tänä vuonna Tampereen yliopistoon. Hän on työskennellyt useissa suomalaisissa yliopistoissa ja tehnyt tutkijavierailuja Pohjoismaissa sekä Pohjois-Amerikassa.
Rannilaa kiinnostaa sosiaalinen kestävyys, johon hän soveltaa tutkimuksessaan pohjoismaista näkökulmaa.
Kysymys kuuluu, onko ihmisillä mahdollisuuksia elää mielekästä kaupunkielämää niin, ettei heidän tarvitse kärsiä köyhyydestä, epätasa-arvosta eikä turvattomuudesta.
– Paras tulos saavutetaan huomioimalla kestävyyden osa-alueet laajasti. Ihmisellä on kuitenkin oltava mielekäs elinympäristö ja perushyvinvointi kunnossa, jotta hän jaksaa ja voi edistää kestävyyden osa-alueita. Siksi sosiaaliseen kestävyyteen kannattaa kiinnittää huomiota, Rannila sanoo.
Rannilan mukaan ei riitä, että ihmisten osallisuus omassa lähiympäristössään täyttää vain lain kirjaimen. Osallisuus ei voi toteutua pelkästään ylhäältä alas annettuna.
Koneen Säätiön rahoittamassa projektissa hänen tutkimusryhmänsä on keskittynyt arkipäivän demokratiaan.
– Demokratian ei pitäisi edellyttää aktiivista kansalaisuutta eli esimerkiksi sitä, että ihminen menee tilaisuuksiin kertomaan mielipiteensä kaupunkikehittämisestä. Suuri osa ei välttämättä siihen pysty. Osallistuminen tyssää tiedon puutteeseen tai kokemukseen, etteivät omat argumentit ole toivottuja.
– Pyrimme tunnistamaan tilanteita, jotka edistävät tai estävät osallisuutta omassa elinympäristössä, Rannila havainnollistaa.
Yhtenä Rannilan kiinnostuksen kohteena on oikeudenmukaisuus ja sen ilmeneminen kaupungeissa, esimerkiksi julkisissa tiloissa. Kiistat julkisesta tilasta kertovat kiinnostavalla tavalla siitä, mitä ihmiset pitävät tärkeinä. Monesti toistuu myös kysymys oikeudesta ottaa jokin tyhjä tila uuteen käyttöön tai käyttää julkisia tiloja totutusta poikkeavilla tavoilla.
Ympäristöministeriön lähiöohjelmaan kuuluvassa Oikeus lähiötilaan -hankkeessa Rannila ryhmineen tutkii muun muassa marginalisoitumista aiheuttavia tekijöitä sekä lähiöiden tilaa ja kehitystä. Hanke haluaa herättää lähiötietoisuutta.
– Tavoitteenamme on laajentaa ajatusta kaupungista siten, ettei lähiötä ajateltaisi poikkeuksena. Lähiöitä tulisi kehittää jatkuvasti eikä vain silloin, kun niissä havaitaan ongelma. Suuri osa ihmisistä asuu lähiöissä, ja ne ovat erittäin tärkeitä arkipäivän ympäristöjä, Rannila toteaa.
Rannila uskoo STUEn avaavan lisää yhteistyömahdollisuuksia, joita olisi hankala saavuttaa ilman profilaatiota. Hänestä kaupunkien tulevaisuuspohdinta on lähtökohdiltaan monitieteistä.
Päivi Rannila on juuri perustanut JUSTSPACES-tutkimusverkoston, joka edistää tutkimuksella sosiaalisesti kestävää kaupunkien muutosta.
Helena Leino, ympäristöpolitiikka: ”Tutkimuksen tulee edistää tieteellistä keskustelua mutta myös vaikuttaa yhteiskunnassa”
Helena Leino väitteli vuonna 2006 kansalaisosallistumisen dynamiikasta kaupunkisuunnittelussa. Akateemisella urallaan hän on työskennellyt ympäristöpolitiikan yliopistonlehtorina johtamisen ja talouden tiedekunnassa Tampereen yliopistossa. Leino on tutkinut maankäytön suunnittelua erityisesti demokratian ja läpinäkyvyyden näkökulmista.
Leino katsoo suurimpien haasteiden alkavan siitä, kun ympäristöpolitiikkaa aletaan panna toimeen käytännössä.
– Minua kiinnostaa, miten kestävyyspolitiikkaa toimeenpannaan kaupungeissa. Monet kestävyyteen liittyvät sitoumukset tehdään globaalilla tasolla, joten miten ne jalkautetaan paikallisesti? Jotta kaupungit pysyisivät asettamissa aikatavoitteissaan ilmastonmuutoksen ja hiilineutraaliuden osalta, edellyttää se muutosta ihmisten käyttäytymisessä, Leino sanoo.
Leino on vetänyt useita tutkimushankkeita, esimerkiksi Suomen Akatemian strategisen neuvoston hanketta Dwellers in Agile Cities (2016-2019) ja muita Suomen Akatemian sekä Business Finlandin rahoittamia monitieteisiä konsortiohankkeita. Näissä on toteutettu erilaisia yhteiskehittämisen menetelmiä toimintatutkimuksen keinoin Tampereen Tammelan ja Hiedanrannan alueilla.
STUE:n profilaatioalan tavoite tiiviistä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja sidosryhmäyhteistyöstä on Leinolle tuttua. Hän on toteuttanut tutkimushankkeitaan yhteistyössä eri kaupunkien, suunnitteluyksiköiden, ministeriöiden, rakennusyhtiöiden, arkkitehtitoimistojen ja asukasyhdistysten ja kansalaisten kanssa.
– Tutkimuksella tulee tavoitella sekä tieteellisen keskustelun viemistä eteenpäin että yhteiskunnallista vaikuttamista. Se on ympäristöpolitiikan tutkimukselle luonnollista, Leino korostaa.
Vaikuttaminen perustuu monipuolisten verkostojen rakentamiseen. Kun tutkijat tietävät ongelmat, joiden kanssa kaupunkisuunnittelu tai ministeriö painii, osaavat he pohtia ratkaisuja niihin.
Leino pitää tärkeänä, että tutkimus tarkastelee kriittisesti politiikan tekemisen käytäntöjä. Muutokset vaativat aina poliittisia päätöksiä. Päätösten jälkeen muutoksia on alettava todella toteuttaa.
– Olen hieman skeptinen sen suhteen, miten muutosta rakennetaan monesti pelkän hankeajattelun varaan. Hankkeet päättyvät aikanaan eivätkä aina tavoita sitä, että koko nykyinen elämäntyylimme ei ole kestävää.
Leino on laatinut valiokunnille asiantuntijalausuntoja, kirjoittanut politiikkasuosituksia ja osallistunut erilaisten kansallisten strategioiden arviointityöhön.
Sortumatta saarnaamiseen tai osoitteluun Leino sanoo suoraan, että jokaisen meistä on tehtävä muutoksia elämässään.
– Tarvitsemmeko hyvinvointiin kaikkea nykyistä kulutusta? Jos haluamme maapallosta kestävän, meidän pitää ymmärtää, että ylikuluttamme aika terhakkaasti. Toivon, että pystymme tekemään kestäviä ratkaisuja ja vähentämään luonnonvarojen kulutusta.
Leino nostaa esimerkiksi Tampereen ratikan, joka on hänestä vaikuttavaa ja kestävää kaupunkipolitiikkaa. Tämä lämmittää perusluonteeltaan optimistin tutkijan mieltä.
– Ratkaisuja vain täytyy tehdä suuremmalla mittakaavalla. Lisäksi ihmisten henkilökohtaisesti tulisi vähentää kuluttamista ja esimerkiksi lentämistä.
STUE-profilaatioalueen poikkitieteellisyys tuo Leinon mukaan lisää hartioita kestävän muutoksen tekemiseen. Profilaatio kattaa koko monitieteisen Tampereen yliopiston.
– Profilaatio vahvistaa keinoja argumentoida kestävän muutoksen tarpeellisuutta kaupungeissa, Leino sanoo.
Jonathon Taylor, kaupunkifysiikka: ”Lopputulemana on vaikuttavuus”
Jonathon Taylor työskentelee kaupunkifysiikan apulaisprofessorina Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa. Hän on suorittanut biologian kandidaatin tutkinnon synnyinmaassaan Kanadassa ja geomatiikan diplomi-insinöörin ja rakennustekniikan tohtorin tutkinnot University College Londonissa Iso-Britanniassa.
Taylorin tutkimuskohteita ovat terveelliset ja energiatehokkaat asunnot, joissa yhdistetään rakennusfysiikkaa ja paikkatietojärjestelmiä, jotta voidaan arvioida väestötason altistumista erilaisille sisäympäristön terveyshaitoille. Hänen erityisalaansa ovat sisäilman laatu ja pilaantuminen sekä niiden vaikutus ihmisten terveyteen.
Taylor on mallintanut tutkimuksissaan sitä, kuinka paljon kodeissa käytettävistä fossiilisista polttoaineista syntyy hiilidioksidipäästöjä.
– Suurimmat haasteet ovat ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden katoaminen sekä muut hätätilanteet, joissa meidän on toimittava hyvin nopeasti. Muuten kohtaamme merkittäviä seurauksia planeetallemme sekä omalle terydelle ja hyvinvoinnillemme. Nämä asiat liittyvät läheisesti toisiinsa, Taylor toteaa.
Jonathon Taylor selvittää, miten rakennuksia voitaisiin parantaa sekä terveyden että ilmaston kannalta parempaan suuntaan. Parhaillaan Taylor tutkii sisäilman laatua, tautien leviämisriskejä, sisäilman lämpö- ja kylmäaltistusta sekä rakennetun ympäristön kosteusongelmia.
Taylor työskenteli aiemmin luennoitsijana Tampereen yliopiston Sustainable Urban Development (SUD) -tutkinto-ohjelmassa. STUE-profilaation puitteissa hänelle tulee strategisempi rooli hankkia tutkimusrahoitusta. Taylot pitää kuitenkin opettamisesta ja toivoo voivansa olla mukana SUD-ohjelmassa myös tulevaisuudessa.
Jonathon Taylor on yksi maailman yli 120 johtavasta asiantuntijasta, jotka osallistuivat Lancet Countdown -raporttiin. Raportti kokosi tietoa ja tulevaisuuden näkymiä globaalista terveydestä ja ilmastonmuutoksesta. Tutkijakollektiivi vaati koronpandemian tukitoimiin talouden elvytyksen lisäksi myös toimia ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Hän pitää STUE-profilointialueen monitieteisyyttä ja mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä eri tutkimusryhmien kanssa hyödyllisenä.
– Tutkijoina voimme tehdä laskelmia ja arvioida, miten muutokset auttaisivat luomaan kestävyyttä. Mutta meidän on myös ymmärrettävä politiikkaa, poliittisia menettelytapoja sekä ennen kaikkea ihmisten käyttäytymistä. Tässä mielessä STUE-profilaation monitieteisyys on etu, jota ei voi kunnolla saavuttaa yksittäisen tieteenalan voimin.
– Lopputulemana on vaikuttavuus. Työskentelemällä yhdessä tutkimustyöstämme tulee kokonaisvaltaista ja yhteiskunnassa vaikuttavaa, Taylor sanoo.
Vuorovaikutus laajemman yhteiskunnan kanssa on tutkimusyhteisö STUEn keskeisiä elementtejä. Taylor ajattelee, että kestävyydestä ehdotettujen neuvojen on oltava toteuttamiskelpoisia kaupungeissa.
– Akateemisessa ympäristössä saatan laskea, kuinka monta ihmishenkeä säästyisi, jos poistaisimme koko ajoneuvoliikenteen. Sitä ei kuitenkaan ole realistista saavuttaa jokapäiväisessä elämässä. Jotta saisimme ymmärrystä siitä, mikä on mahdollista kaupunkiympäristössä, palaute asukkailta on tärkeää ja se tuo lisää faktaperusteita laskelmiin.
Taylorin mukaan yhteiskunnilla on vielä paljon tehtävää hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa.
– Uskon kuitenkin, että tahtotila sen aikansaamiseksi on olemassa. Meidän on vain hieman kiihdytettvä muutosta.
STUE profilaatioalan verkkosivut
Sustainable Transformation of Urban Environments (PROFI6)
Haastattelu: Mikko Korhonen
Kuvat: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
