Kirjasto kohtaa algoritmin: kuka pian päättää, mitä luemme?

Dosentti Riie Heikkilän nelivuotinen Koneen Säätiön rahoittama tutkimushanke päättyi vuoden 2025 lopussa. Kulttuuripääoman uusjako algoritmien aikakaudella: vertaileva tutkimus suomalaisista kirjastoista tarkasteli, miten tekoälyn käyttö kokoelmanhallinnassa vaikuttaa kirjastojen perustehtävään. Julkisten kirjastojen tehtävänä on lainkin mukaan tarjota yhdenvertaisia mahdollisuuksia kulttuuriin ja monipuolisia kokoelmia.

Hankkeen päätuloksia summaavassa artikkelissa Heikkilä vertailee neljää suomalaista kunnan/kaupunginkirjastoa selvittääkseen, miten tekoälyn käyttö vaikuttaa kirjastojen kokoelmiin, kirjastonhoitajien työhön ja kirjastojen mahdollisuuksiin jakaa ja tasata kansalaisten erisuuruista kulttuurista pääomaa.

Heikkilä tekee kolme keskeistä havaintoa. Käynnissä on kokoelmien yhdenmukaistuminen ja ammattilaisten käsitykset tekoälyilmiöstä jakautuvat. Kolmas havainto koskee kulttuurin tehostamispyrkimyksiä.

Tekoälyn lupaa mutta tuo myös riskejä

Tutkimuksen mukaan tekoäly muuttaa kirjastoja ja niiden kokoelmia yhdenmukaisemmiksi. Perinteisissä kirjastoissa luokittelu on sallinut esimerkiksi paikallisia kategorioita, kun taas tekoälykirjastojen luokittelua ohjaavat tiukemmin algoritmit.

– Asiakkaalle ja tilankäytöllisesti tekoälykirjastot eroavat ”perinteisistä” kirjastoista erityisesti siinä, että aineisto on niissä järjestetty tarkkojen kirjastoluokitusten mukaan. Ilman tekoälyä tehty luokitus sallii paljon laajemmin yksittäisten kirjastonhoitajien luomat persoonalliset, osin paikallisväriä toteuttavat tai humoristisetkin kategoriat, Heikkilä kertoo.

Ammattilaiset jakautuvat ilmiön edessä. Tutkimuksen mukaan osa kirjastonhoitajista näkee tekoälyn helpottavan logistiikkaa ja parantavan kokoelmien kiertoa tilanteessa, jossa käyttäjien ”makua” voidaan tunnistaa paremmin. Toiset kokevat tekoälyn syrjäyttävän ammattitaidon mieleiset ydintehtävät ja suosivan massakulttuuria harvinaisempien teosten kustannuksella. Tämän näkemyksen mukaan kulttuuripääoma siis vesittyy.

Tehostamispaine voi jopa kasvaa tekoälyn myötä

Aiemmassa tutkimuksessa on korostettu, että julkisten kirjastojen perustehtävä on tarjota tasapuolinen ja ilmainen pääsy laadukkaiden, monipuolisesti kulttuuria sisältävien kokoelmien äärelle. Silloin kirjaston nähdään tasaavan kansalaisten kulttuurista pääomaa. Viime vuosikymmenten kirjastolakiuudistukset ovat korostaneet myös kirjastojen demokratiatehtävää ja tärkeyttä kohtaamispaikkana.

Viime vuosina kirjastojen roolia on tulkittu yhä enemmän myös asiakaspalvelu- ja tehokkuuspuheen kautta: kirjastot ovat joutuneet perustelemaan rahoitustaan ja esiintymään tehokkaana julkisen sektorin toimijana.

Tutkijan mielestä julkisissa kirjastoissa toimiva tekoäly on pisara muutosten meressä. Tutkimuksen valossa keskeisimpiä ovat korkeakulttuurin lipuminen koulutetuimpien omaisuudeksi, kulttuurileikkaukset sekä kulttuurilta odotetut tehokkuuden vaatimukset.

Heikkilä muistuttaa siitä, kuinka tekoälyn käyttö voi tarjota tilaisuuden ja tarvittaessa myös tekosyyn tehostaa.

– Yhdessä talouskurin ja teknologiamyönteisen puheen kanssa kirjastoissa yleistyvä tekoäly voi johtaa kapeampiin valikoimiin ja antaa rationaaliselta kuulostavia syitä karsia ja virtaviivaistaa kokoelmia, Heikkilä huomauttaa.

Englanninkielinen tutkimusartikkeli julkaistiin Journal of Documentation -lehdessä.

Tutkimus:

Heikkilä RLS (2026), "Cultural capital and public libraries in the era of algorithmic collection management". Journal of Documentation, Vol. 82 No. 7 pp. 38–55.