Kuluttajille ruokapakkauksella on väliä – tietoa take away -pakkausten lajittelusta puuttuu
Korona-aika on kasvattanut mukaan otettavien ja kotiin tilattavien ruokapakkausten määrää. Kestävän kehityksen mukaiset pakkaukset eivät kuitenkaan ole vielä valtavirtaa, vaikka vastuulliset kuluttajat niin toivoisivatkin.
Pirkanmaalle on rakenteilla RUOKO-ekosysteemi, joka vie maakuntaa kohti hiilineutraaliutta ekologisten, energiatehokkaiden ja ekonomisten pakkausratkaisujen osalta.
Voiko pakkaus olla älykäs ja ohjeistaa kuluttajaa?
− Autamme kuluttajia lajittelemaan ja kierrättämään tyhjät take away -pakkaukset helposti ja oikein. Uusien materiaali- ja pakkausratkaisujen pitää olla käyttäjälähtöisiä, palvelumuotoiltuja sekä täyttää elintarvike- ja tuoteturvallisuuskriteerit. Pidämme mielessä liiketoiminnankin näkökulmat, kertoo Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) ja Tampereen yliopiston yhteisen RUOKO-hankkeen projektipäällikkö Tiina Wickman-Viitala TAMKista.
− Mietimme myös sitä, miten pakkauksen älyominaisuudet ohjaisivat kuluttajaa lajittelemaan. Miten materiaalit ovat tunnistettavissa ja erotettavissa? Miten ne pitää lajitella, Wickman-Viitala luettelee.
Kysely osoittaa, että aihe koetaan läheiseksi ja tärkeäksi
Hankkeessa tehtiin ”Minä take away -ruokapakkausten kuluttajana” -kysely syys-lokakuussa 2021. Tarkoituksena oli selvittää, millainen pakkaus toimii pirkanmaalaisten arjessa.
− Saimme lyhyessä ajassa e-kyselyymme 382 vastausta, iloitsee biotuotetekniikan lehtori Nina Kukkasniemi.
Suurin osa vastaajista oli 15−60-vuotiaita. Heistä 75 prosenttia oli naisia, joita aihe selvästi kiinnostaa. Työssäkäyviä oli reilut 60 prosenttia ja opiskelijoita vajaa 35 prosenttia. Kukkasniemi muistuttaa, että kysely ei tavoittanut erityisryhmiä kuten lapsia, vanhuksia, toimintarajoitteisia ja muun kuin suomen ja englannin kielen taitoisia. Saavutettavuutta testataan laajemmin pilotointivaiheessa.
Kukkasniemi kertoo, että suosituimmat noutoruoat olivat pitsa, hampurilainen, etniset ruoat, sushi ja salaattibaarien antimet. Ihmiset ostavat noutoruokaa kotiin tai matkalla johonkin, kun on kiire.
Pakkaus vaikuttaa asiakaskokemukseen
− Oli mielenkiintoista todeta, että 76 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että pakkaus vaikuttaa mielikuvaan ravintolasta. 67 prosentin mukaan pakkaus voi tuoda lisäarvoa ruokailukokemukseen ja 57 prosenttia vastasi, että pakkaus vaikuttaa seuraavaan ostokertaan. 40 prosenttia arveli, että pakkaus voi jopa pilata ostokokemuksen. Ainoastaan 13 prosenttia vastanneista ei pitänyt pakkausta merkittävänä ostokokemuksen kannalta.
Vastaajilta kysyttiin myös näkemyksiä älyominaisuuksien tarpeellisuudesta ruokapakkauksissa. Puolet totesi, että niitä ei tarvita. Loput olivat sitä mieltä, että niille voisi ehkä olla tarvetta. Kukkasniemi arvioi, että jos ei tiedetä, mikä on mahdollista, ei sitä myöskään osata kaivata.
Hän kertoo, että parhaimmiksi pakkausratkaisuiksi vastaajien enemmistö nimesi kuitupohjaiset pitsalaatikot, jotka he mielsivät helposti kierrätettäviksi ja ympäristöystävällisiksi. Muovipakkausten kannalle kallistuneet pitivät muovin etuina tiiviyttä, uudelleen käytettävyyttä, kompaktia kokoa ja läpinäkyvyyttä.
− Parhaita pakkauskokemuksia vastaajat olivat saaneet raparperinlehteen kääräistystä leivästä ja banaaninlehden sisällä olevasta ravintola-annoksesta.
Jatkokäyttömahdollisuuksien kirjo
Kyselyssä kartoitettiin lisäksi take away -pakkausten jatkokäyttöä kiertotalouden näkökulmasta. Osa vastaajista on toiminut hyvinkin kekseliäästi. Pitsalaatikko voi toimia lautasena ja siitä saa rakennettua laivanupotus-shottipelin. Aterian muovilaatikon voi pestä ja käyttää ruoan säilyttämiseen useaan kertaan, jos pakkaus on hyväksytty kuljettamisen lisäksi myös säilytykseen.
− Niitä voi hyödyntää biojäteastiana, tavaroiden säilytykseen ja siementen kylvämiseen, summaa Kukkasniemi.
Pakkauksista löytyi ärsyttäviäkin tekijöitä. Eniten vastaajia ärsyttivät vuodot pakkauksessa, ylipakkaaminen, muovinen pakkaus, jätteen määrä ja pyytämättä mukana tulevat oheismateriaalit.
Mikä saisi lajittelemaan tehokkaammin?
20 prosenttia vastanneista kertoi lajittelevansa jo kaiken mahdollisen. Monet ovat kuitenkin lajittelun suhteen epätietoisia. Selkeä ohjeistus, lajittelun helppous ja lajittelupisteiden saavutettavuus tehostaisivat lajittelua, samoin monomateriaalit ja pantilliset pakkaukset. Lähes 60 prosenttia vastasi, että ohjeistus take away -pakkausten lajitteluun ei ole riittävää. Joidenkin vastanneiden mielestä lajittelu pitäisi ohjeistaa kuvallisesti.
− Tulosten perusteella tiedämme, mitä kuluttajat kaipaavat ja nyt pitää löytää keinot toteuttaa heidän toiveensa, Kukkasniemi kiteyttää.
Lisää älyä pakkauksiin jatkossa
Wickman-Viitalan mukaan kehitystyö take away -ruokapakkausten osalta jatkuu.
− Pidämme pilotointityöpajoja, joissa kehitämme pakkausratkaisun tulevaisuuden ominaisuuksia käyttäjälähtöisesti, esimerkiksi pakkauksiin yhdistettävän älyn tarpeita. Ensi vuonna arvioimme pajoissa kehiteltyjä ratkaisuja myös kierrätystestauksen ja liiketoiminnallisen hyödyn kannalta. Tulokset valjastamme kaikkien aiheesta kiinnostuneiden käyttöön.
Vieraile hankkeen verkkosivuilla https://projects.tuni.fi/ruoko/
Lisätietoa
Tiina Wickman-Viitala, lehtori, Liiketalous ja media, Tampereen ammattikorkeakoulu, tiina.wickman-viitala [at] tuni.fi, puh. 050 311 9747
Nina Kukkasniemi, lehtori, Rakennettu ympäristö ja biotalous, nina.kukkasniemi [at] tuni.fi, puh. 040 620 7909
Kuva: Shutterstock
Teksti: Hanna Ylli
Tilaa TAMKin uutiskirje: Tilaamalla TAMKin uutiskirjeen saat ajankohtaista tietoa uutisistamme, hankkeistamme ja tapahtumistamme! (anpdm.com)
