Kun hellettä pukkaa, viilennä kotisi kestävin keinoin
Kuinka jäähdyttää talo ilman kallista sähköä? Mitä nämä passiiviset viilennyskeinot ovat? Kuinka varteenotettava vaihtoehto ne ovat lämpöpumpuille, tuulettimille ja koneelliselle ilmastoinnille?
Kylmässä ilmastossa, kuten Suomessa, talot eristetään. Tämä on passiivinen tapa pitää kylmä ulkona ja lämpö sisällä talvella. Kesällä sama eristys pitää lämmön ulkona, ellei aurinko tulvi sisään ikkunoista. Välimeren maissa talot on perinteisesti rakennettu ilman eristystä valkoiseksi maalatusta kivestä, ja pienet ikkunat on peitetty luukuilla pitämään lämpö ulkona kesällä, mutta talvisin talot voivat olla koleita.
– Ratkaisevan tärkeää kodin jäähdyttämisessä on estää lämmön tulo sisään ja poistaa sisään päässyt lämpö. Suomessa auringon säteilykertymää vähentävät keinot ovat tehokkaita, koska aurinko on ylhäällä niin pitkään ja auringon kulma on hyvin matala aamuisin ja iltaisin, sanoo kaupunkifysiikan tenure track -professori Jonathon Taylor.
Kodit on yksinkertaista ja edullista pitää viileinä sulkemalla ovet, ikkunat ja verhot tai kaihtimet sekä välttämällä saunan lämmittämistä tai pesukoneiden ja uunin käyttöä hellehuippujen aikana. Kunnon tuuletus tai jopa läpiveto pitämällä ikkunat ja ovet auki on tehokasta, jos lämpötila laskee iltaisin ja öisin. Nykyinen rakennustyyli, joka suosii valtavia, ei-avattavia ikkunoita, estää tämän vaihtoehdon.
Muut passiiviset viilennyskeinot, kuten markiisit, vähentävät myös auringon säteilyn pääsyä sisälle.
– Tällaiset keinot antavat ihmisille hallinnan tunteen. Kun asukkaat voivat hallita ympäristöään, se luo yhteenkuuluvuuden tunteen omaan kotiin, sanoo tutkijatohtori Raúl Castaño-Rosa.
Villiinnytetyt kaupungit kestävät hellettäkin paremmin
Tutkijoilla on viesti suomalaisille päättäjille ja poliitikoille ilmastokriisin aikana: panostakaa enemmän ympäröiviin kaupunkiseutuihin. Esimerkiksi varjostava kasvillisuus ja heijastavat pinnat voivat vähentää kaupungin lämpösaareke -ilmiötä (urban heat island, UHI) eli tilannetta, jossa kaupunkialueet ovat ympäröivää haja-asutusaluetta tai maaseutua lämpimämpiä.
– Kaupunkialueilla pitäisi säilyttää ja sinne tuoda enemmän luonnollista kasvillisuutta, joka vähentää UHI-vaikutusta, tarjoaa ihmisille ja rakennuksille varjoa sekä edistää kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Toisin sanoen kaupunkialueiden villiinnyttäminen auttaa edistämään kestävämpää yhteiskuntaa, sanoo professori Sofie Pelsmakers, joka johtaa ASUTUT Housing Design -tutkimusryhmää.
Kaupungit voisivat myös tarjota kansalaisille helleaaltojen aikana maksuttomia ja turvallisia keitaita, kuten ilmastoituja kirjastoja.
Krista Scharlinin tuoreen pro gradu -tutkielman mukaan kaupunkien ylikuumenemista voidaan estää lisäämällä kaupunkien viheralueita ja vähentämällä lämpöä varastoivien materiaalien käyttöä sisäpihoilla. Scharlin tutki tamperelaisia sisäpihoja elokuun helleaallon aikana vuonna 2022.
Käytä sähköisiä viilennyslaitteita vain tarvittaessa
Monet rakennusfysiikan malleihin perustuvat tutkimukset arvioivat, että vuosina 2050–2080 asunnot pysyvät viileinä vain ilmastointilaitteiden tai lämpöpumppujen avulla. Nämä tutkimukset määrittelevät ylikuumenemisen olemassa olevien mittareiden mukaan, esimerkiksi lämpötilakynnyksen ylittävien astetuntien lukumäärän mukaan.
Tutkijat korostavat, että näitä mittareita käytetään Suomessa ottamatta huomioon sitä, että yleensä ihmiset sopeutuvat lämpöön ajan myötä.
– Aluksi korkeissa lämpötiloissa olo tuntuu kuumalta. Muutaman päivän aikana ihmisillä on taipumus sopeutua helteeseen. Ilmastoidussa rakennuksessa kuumuudelle ei altistuta eikä sopeutumista tapahdu, Taylor sanoo.
Taylorin mielestä ei ole järkevää kiistellä siitä, miten jäähdytys pitäisi tehdä. Kuitenkin jäähdytykseen tulisi käyttää mahdollisimman vähän energiaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ilmastoinnin tai jäähdytyksen pitämistä päällä vain tietyn lämpötilakynnyksen ylittyessä, ei 24/7. Käytettävän energian olisi hyvä olla peräisin uusiutuvista energialähteistä.
Tutkijat ovat huolissaan siitä, että ihmiset ostavat ja asentavat koteihinsa tehottomia jäähdytysjärjestelmiä ajattelematta lainkaan kestäviä viilennysvaihtoehtoja. Jos tämä jatkuu, se voi nostaa hiilidioksidipäästöjä.
– Suomessakin näkyy jo piikki sähkönkulutuksessa kuumina kesäpäivinä, vaikka vasta pienellä osalla kotitalouksista on ilmastointilaitteita, Taylor sanoo.
– En vastusta lämpöpumppuja. Mutta mielestäni suunnitteluvaiheessa voisi tehdä enemmän ongelman minimoimiseksi ja passiivisten ratkaisujen priorisoimiseksi. Näin teknisten ratkaisujen tarve vähenisi, hän lisää.
Taylor suosittelee koneellista ilmastointia rakennuksiin, joissa kaikkein haavoittuvaisimmat oleskelevat, kuten esimerkiksi sairaaloihin ja ikääntyvien ihmisten hoivakoteihin.
Ajankohtaisia tutkimuksia asuntojen viilennykseen liittyen:
https://researchportal.tuni.fi/en/publications/passive-mitigation-of-overheating-in-finnish-apartments-under-cur
Teksti: Anna Aatinen
Yhteyshenkilö
Jonathon Taylor
apulaisprofessori (Associate Professor), Urban PhysicsNäin viilennät kotisi kestävästi
- Sulje kaihtimet tai verhot päiväksi. Varjosta taloasi ulkopuolelta markiiseilla tai heijastavilla pinnoilla.
- Avaa ikkunat ja ovet ja käytä ristituuletusta, kun lämpötila ulkona on alhaisempi kuin sisällä.
- Käytä viilennyslaitetta vain, kun huoneen lämpötila ylittää tietyn kynnyksen (esimerkiksi 25°C). Aseta viilennys pari astetta nykyistä huonelämpötilaa alemmaksi, jotta et palele ja energiankulutus pysyy kohtuullisena.
- Valitse sähköenergiasi lähteeksi uusiutuva energia, kuten tuuli-, aurinko- tai vesienergia.
- Kun suunnittelet uutta taloa, huomioi ilmansuunnat, ikkunoiden koko ja avausmahdollisuus sekä pihan puut tai muu varjostava kasvillisuus.
Tue kestävää rakentamista ja arkkitehtuuria
