Kuormittua vai palautua? Aivojen toiminnanohjaus valitsee puolestamme, jollemme hellitä stressistä
Aivojen toiminnanohjaustoiminnot ovat sisäinen kapellimestarimme. Ne toimivat ajatustemme, käyttäytymisemme ja tunteidemme säätelijänä ja mahdollistavat tavoitteellisen toiminnan. Kun puhutaan aivoista, puhutaan myös palautumisesta ja kuormittumisesta eli stressistä.
Kestävä aivoterveys -hankkeen asiantuntija, aivotutkija ja neurologian erikoislääkäri Kaisa Hartikainen antaa esimerkin:
− Lähdetään liikkeelle savannilta, seeproista ja leijonista. Stressi antaa parhaat edellytykset leijonalle saada saalis kiinni ja vastaavasti seepralle päästä karkuun. Elintärkeä stressi mobilisoi fyysiset ja henkiset voimavarat kuormittavassa tilanteessa.
Eläimillä stressi on hetkellistä. Keho virittäytyy toimimaan ja tilanteen mentyä ohi elimistön korjaus- ja elpymistoiminnot käynnistyvät normaalisti.
Aivot valitsevat puolestamme
Ajatuksesta tai tunteesta käynnistyvää stressiä kutsutaan psykologiseksi stressiksi, ja siinä on harvoin selkeä alku ja loppu. Uhkakaan ei aina ole niin selkeä kuin eläimillä. Aivoissamme tapahtuu tulkinta siitä, mikä on stressaavaa.
− Kun näemme uhkaavan ärsykkeen, mantelitumake käynnistää nopeasti pelko- ja stressireaktion. Aivomme priorisoivat uhat ja resurssit suunnataan sen käsittelyyn. Turhan pelkoreaktion hillintä onnistuu, kun otsalohkotoiminnot toimivat hyvin. Jos näin ei ole, pelko voi jäädä päälle.
Palautuminen täyttää energiavarastomme
Pirten johtava työterveyspsykologi Anne-Maria Kummunmäki tähdentää, että palautuminen täyttää ja tasapainottaa ajattelu- ja tunnetyössä huvenneet energiavarantomme.
− Ongelmana ei ole stressi vaan palautumisen vaikeus: se, että syke rauhoittuu, hengitys syvenee ja keho rentoutuu. Psykologisessa irrottautumisessa aivojen toiminnanohjauksella on iso rooli, ja onnistuessaan se johtaa hyvinvointiin.
Muuttuva ympäristö uuvuttaa meitä monin tavoin. Usein lisäämme ponnistelua, kun pitäisi painaa jarrua.
− Olemme erilaisia palautujina ja kuormittujina. Tärkeintä on tunnistaa nämä tekijät itsessään ja miettiä, miten stressin ja palautumisen vaihtelu olisi luonteva osa päivärytmiämme, Kummunmäki valaisee.
Asiantuntijatyössä tarvitaan toiminnanohjausta
Tarvitsemme tiedonkäsittelyn toiminnanohjausta, tunnesäätelyä ja sen sopeuttamista sekä mielen teoriaa eli asettumista toisen asemaan.
− Tähän käytämme silmien yläpuolella olevaa orbitofrontaalista aluetta. Aivojen keskiosassa on aivojen energiakeskus, pihtipoimualue, josta aloitekyky, tavoitteen etenemisen ylläpito ja oman toiminnan monitorointi lähtevät. Kolmas, dorsolateraalinen alue, on otsalohkojen sivuosassa. Se on tärkeä tiedonkäsittelyn, tarkkaavuuden ja työmuistin kannalta, Hartikainen kertoo.
Hän painottaa, että nämä alueet toimivat yhdessä.
− Jos alueille tulee aivovaurio, tiedossa on haasteita. Ilman vaurioitakin toiminnanohjaustoiminnot toimivat kuormitustilanteessa heikommin.
Kuormittuminen heijastuu moneen
Kuormitusoireet voidaan nähdä tiedonkäsittelyn haasteina tarkkaavuudessa, työmuistissa ja ajattelun joustavuudessa. Tunnesäätelyn osalta kuormittuneet aivot heijastuvat ärtyneisyytenä, masennuksena ja ahdistuneisuutena. Käyttäytymisen haasteet liittyvät itsensä johtamisen haasteisiin, toiminnan juuttuneisuuteen ja impulsiivisuuteen.
− Kun stressi on liiallista, ajattelumme menee automaattiohjaukselle ja turvaudumme rutiineihin. Toiminnanohjausta tarvitaan automatiikan hillitsemiseen. Kuormittuneina olemme häiriöherkempiä ja meidän on vaikeampi torjua huonot kokemukset tai traumat, Kummunmäki toteaa.
Miten pidämme kapellimestaristamme huolta?
Terveen mielialan ylläpito vaatii hyvää toiminnanohjausta ja stressinsietokyvyn kehittämistä.
− Voimme helliä aivojamme, tarkkailla vireystilaa, tauottaa ja päästää irti. Ylivirittyneinä emme aina jaksa tehdä niin, ennaltaehkäisystä puhumattakaan. Realistiset tavoitteet, tietoinen ajankäyttö, aivoergonomia ja työpäivän aikainen palautuminen vievät oikeaan suuntaan, Kummunmäki muistuttaa.
Hartikainen tähdentää, että monen asian tekeminen yhtä aikaa onnistuu meiltä huonosti.
− Kun hypimme tehtävästä toiseen, tulee kustannuksia. Aivoergonomia tarkoittaa keskeytysten minimoimista, tarkkaavuuden suuntaamista yhteen asiaan kerrallaan ja työmuistin tukemista.
Kummunmäki täydentää, että oman tietoisuuden herättäminen, itsereflektio, on keskeistä. Miten koen tilanteen? Mitä tarvitsen juuri nyt?
− On lohdullista, että voimme vaikuttaa ajatuksiimme, kehotuntemuksiimme ja tunteisiimme.
Mieli on joskus tyyni, mutta usein ei
Aivojen orkestrointitaito on monitahoinen; soittotaidon lisäksi meidän pitää olla virittäytyneitä tilanteeseen. Kummunmäki painottaa tunteiden tärkeyttä, ne ovat informaatiota itsestämme ja suhteestamme ympäristöön.
− Omia mielikuvia ja muistoja voi hyödyntää ja miettiä, mikä palauttaa. Mikä saa kokemaan rauhoittumista, merkityksellisyyttä ja toivoakin?
Kun emme ole kuormittuneita, tila on neutraali. Jos haluamme voida hyvin, meidän pitää lisätä hyvinvointi- ja voimavaratekijöitämme.
– Nostamme näitä tietoisesti mieleemme, kun voimme hyvin. Tärkeä kokemus on nautinto omassa arjessa. Mistä minä nautin? Miltä elämä maistuu? Fiilistelijät palautuvat usein parhaiten.
Hartikainen summaa, että aivot ovat tärkein työkalu modernissa työelämässä.
− Hyvinvoivat aivot takaavat työn tehokkuuden ja tuottavuuden. Aivot ovat minuutemme; muistot, ajatukset, tavoitteet ja tunteet. Niitä meidän täytyy vaalia. Aivoterveyteen panostaminen on elintärkeää yksilöille, työnantajille ja koko yhteiskunnalle – yhtä tärkeää kuin hetkellinen stressi savannin seeproille ja leijonille.
Hartikainen ja Kummunmäki keskustelivat aivojen toiminnanohjauksesta Kestävä aivoterveys -hankkeen webinaarissa.
- Tallenne keskustelusta löytyy TAMKin YouTube-kanavalta.
- Katso koko webinaarin tallenne YouTubesta.
- Hankkeen verkkosivut
- Lue myös Unit-lehden artikkeli: Liiallinen kuormitus uhkaa aivoja
Lisätiedot:
Kaisa Hartikainen
LT, neurologian erikoislääkäri, dosentti
TAYS Käyttäytymisneurologian tutkimusyksikkö
kaisa.hartikainen [at] live.com
Anne-Maria Kummunmäki
PsM, KTM, johtava työterveyspsykologi
Pirte työterveys ja lääkärikeskus
anne-maria.kummunmaki [at] pirte.fi
Lisätiedot hankkeesta:
Mirva Kolonen
Projektipäällikkö, lehtori
Sosiaali- ja terveysala
Tampereen ammattikorkeakoulu
mirva.kolonen [at] tuni.fi, 050 405 7806
Kuva: Shutterstock
Teksti: Hanna Ylli
