Tyypin 1 diabetes on Suomessa yleinen autoimmuunisairaus, johon sairastutaan yleensä varhaislapsuudessa. Perimä ennustaa sairastumisen riskiä, mutta ympäristötekijät kuten ravitsemus vaikuttavat merkittävästi sairastumiseen. Sairauden kehittyminen on edennyt jo pidemmän aikaa ennen kuin diabetekselle tyypilliset kliiniset oireet ilmaantuvat. Tämä esidiabetekseksi kutsuttu tila on havaittavissa verenkiertoon ilmaantuvista tyypin 1 diabetekseen liitetyistä auto vasta-aineista, eli elimistön omiin rakenteisiin kohdistuvista vasta-aineista.
Markus Mattilan väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin ensimmäistä kertaa, onko lapsuusajan veren C-vitamiininpitoisuus yhteydessä esidiabeteksen ja kliinisen sairauden kehittymiseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös ensimmäistä kertaa, muokkaavatko C-vitamiinin aineenvaihduntaa säätelevien geenien eri genotyypit C-vitamiinin saannin ja tyypin 1 diabeteksen kehittymisen välistä yhteyttä.
Tutkimuksessa havaittiin, että korkea C-vitamiinipitoisuus lapsuusaikana saattaa suojata esidiabeteksen kehittymiseltä. Geenien variaatiot sen sijaan eivät muokanneet C-vitamiinipitoisuuden ja tyypin 1 diabeteksen kehittymisen välistä yhteyttä.
– Veren C-vitamiinipitoisuus on riippuvainen ravinnon C-vitamiinista. Siksi tutkimukseni perusteella hyvien C-vitamiinin lähteiden, eli kasviksien, hedelmien ja marjojen riittävä ja monipuolinen syöminen on hyödyllistä myös tyypin 1 diabeteksen ehkäisyn kannalta.
Väitöskirjassaan Markus Mattila selvitti myös äidin raskaudenaikaisen C-vitamiinin, raudan, nitraatin ja nitriitin saannin yhteyttä lapsen tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä. Aikaisempien tutkimusten perusteella runsas raudan saanti saattaa edistää happiradikaalien muodostumista ja runsas nitraatin ja nitriitin saanti N-nitrosoyhdisteiden muodostumista elimistössä. Nämä yhdisteet voivat lisätä riskiä sairastua tyypin 1 diabetekseen.
– C-vitamiini sen sijaan voi ehkäistä näiden yhdisteiden muodostumista ja siten suojata sairauden kehittymiseltä. Tutkimukseni mukaan äidin C-vitamiinin saanti ei ollut suojaavassa yhteydessä tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen varhaislapsuudessa. Kuitenkin raudan, nitraatin tai nitriitin saanti ei myöskään näyttäisi lisäävän lapsen riskiä sairastumisen riskiä, Mattila toteaa.
Väitöskirjan aineisto kerättiin kahdesta tyypin 1 diabetesta selvittävästä seurantatutkimuksesta. Kansainvälisen The Environmental Determinants of Diabetes in the Young (TEDDY) tutkimuksen aineistossa oli mukana yli 8 000 lasta neljästä maasta: Suomi, Ruotsi, Saksa ja Yhdysvallat. Suomalaisessa Type 1 Diabetes Prediction and Prevention (DIPP) tutkimuksessa oli mukana yli 7 000 lasta.
Laillistettu ravitsemusterapeutti Markus Mattila on ennen väitöskirjaansa työskennellyt ravitsemustutkijana TEDDY- ja DIPP-tutkimuksissa. Mattilan suunnitelmissa on jatkaa tutkimuksia näiden isojen tutkimusprojektien parissa.
Terveystieteiden maisteri Markus Mattilan epidemiologian alaan kuuluva väitöskirja Vitamin C, iron, nitrate, and nitrite in the development of islet autoimmunity and type 1 diabetes tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 2.6.2023 klo 12 alkaen, Arvo-rakennuksen luentosalissa F115, (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Kirsi Laitinen Turun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Suvi Virtanen yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.
Kuva: Essi Peltonen