Työkyvyttömyyden ehkäisy on niin yksilöllisesti kuin yhteiskunnallisesti tärkeää. Työterveyshuolloissa käytetäänkin usein erilaisia seulovia kyselyjä osana suunnattuja terveystarkastuksia, jotta voitaisiin tunnistaa työkykyriskissä olevat työntekijät ja kohdentaa toimenpiteitä oikein.
Tutkimus toteutettiin rekisteritutkimuksena, joka perustuu Terveystalon Työterveyden potilaskertomusaineistoon vuosilta 2010-2017.
Yleisimmät ensisijaiset syyt pysyvään työkyvyttömyyteen ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Terveyskysely tunnistaa ”korkean riskin” ryhmän itse ilmoitettujen terveysongelmien perusteella, kun taas Voimavarakysely tunnistaa riskin kognitiivisten ongelmien perusteella.
Terveyskyselyn perusteella sairauspäiviä oli työkykyriskiryhmässä 2-4-kertaisesti vertailuryhmään ”ei-löydöksiä” verrattuna riippuen sukupuolesta ja ammattiryhmästä. Voimavarakyselyn perusteella tietointensiivisillä toimialoilla poikkeavan löydöksen työntekijöillä sairauspäiviä oli yli 2-kertaisesti vertailuryhmään ”ei-löydöksiä” verrattuna riippuen sukupuolesta.
Terveyskyselyn työkykyriskikategoriassa 14 prosentille naisista ja 17 prosentille miehistä oli myönnetty työkyvyttömyysetuus kuuden vuoden seurannassa. ”Ei-löydöksiä” -ryhmässä vastaavat luvut olivat 1.9 prosenttia ja 0.3 prosenttia. Voimavarakyselyn poikkeava kognitiivinen tulos -ryhmässä 6.5 prosentille naisista ja 4.6 prosentille miehistä oli myönnetty työkyvyttömyysetuus seitsemän vuoden seurannassa. ”Ei-löydöksiä” -ryhmässä vastaavat luvut olivat 1.3 prosenttia ja 1.1. prosenttia.
Terveyskysely ja Voimavarakysely ennustivat tulevia sairauspoissaoloja (alle vuoden työkyvyttömyys) sekä työkyvyttömyysetuuksia (yli vuoden työkyvyttömyys) kattaen kuntoutustuet ja työkyvyttömyyseläkkeet. Kuuluminen työkykyriskiluokkaan ennusti työntekijän sairauspoissaoloa 12 kuukauden seurannassa ja työkyvyttömyysetuutta kuuden ja seitsemän vuoden seurannan aikana.
- Tulokset ovat merkittäviä yksittäiselle työntekijälle, sillä työterveyshuollon resurssien oikea kohdentaminen kyselyjen vastausten perusteella ohjaa työntekijän oikea-aikaisesti palveluiden piiriin työterveyshuollossa, Pihlajamäki toteaa.
Kyselyyn vastaaminen on nopea ja helppo tapa arvioida omia riskejä, palautteen saa välittömästi sähköiseen kyselyyn vastaamisen jälkeen.
- Sairauspoissaolojen hallinta ja työkyvyttömyysetuuksien ehkäisy on yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa sekä tukee hallituksen tavoitetta työurien pidentämisessä.
Lääketieteen lisensiaatti Minna Pihlajamäen työterveyshuollon alaan kuuluva väitöskirja Työterveyshuollossa käytettyjen kyselyjen kyky ennustaa työkyvyttömyyttä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 12.2.2012 kello 12.00 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Kari Reijula Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori emeritus Jukka Uitti Tampereen yliopistosta.
Väitöstilaisuutta on mahdollista seurata etäyhteydellä.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1836-9
Kuva: Samuel Hoisko