Mirja Ottman-Salmisen tutkimus oli laadullinen pitkittäistutkimus, joka tarkasteli terveydenhuollon ja erityisesti sairaalaorganisaatioiden osastonhoitajien kliinisen työn johtamista sekä siihen liittyviä arvoja.
– Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus vaikuttaa väistämättä sairaalaorganisaatioiden johtamiseen, koska sairaalat ovat osa hyvinvointialuetta ja palvelurakenneuudistusta, pohtii Mirja Ottman-Salminen.
Suomessa sairaalaorganisaatioissa yksikön hoitotyön lähijohtajina toimivat osastonhoitajat, jotka vastaavat yksikkönsä asiakaslähtöisestä näyttöön perustuvasta, laadukkaasta, turvallisesta ja vaikuttavasta hoitotyöstä. Kliinisen työn johtaminen on lähellä potilaan päivittäistä hoitoa, ja se on keskeistä laadukkaalle ja turvalliselle hoidolle.
Käsitteenä kliinisen työn johtaminen on edelleen epäselvä. Sillä voidaan tarkoittaa esihenkilön johtamistyötä, mutta myös terveydenhuollon ammattilaisena esimerkiksi sairaanhoitaja tai lääkäri voi johtaa omaa, kliinistä potilaan hoitoon liittyvää työtä tai työryhmää. Kliinisen työn johtamisen määritelmissä jäsentyivät muun muassa tiedollinen ja taidollinen asiantuntijuus, potilaslähtöisyys sekä johtajan henkilökohtaiset johtamisominaisuudet ja -osaaminen.
Väitöstutkimuksen perusteella osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen toimintamallin perusta rakentui arvoista, joita olivat ihmislähtöisyys ja vastuullisuus, ja ne olivat pysyneet samoina vuodesta 2000 vuosiin 2018–2019.
Tasapainoilu kliinisen työn ja hallinnon välillä kysyy priorisointikykyä
Vuosien 2018–2019 tulosten perusteella osastonhoitajien kliinisen työn johtamisen osa-alueiksi jäsentyivät yksikön hoitotyön osaamisresurssien ja toimintaprosessien johtaminen sekä vuorovaikutusverkoston kehittäminen ja ylläpito. Osastonhoitajien työssä potilaan hoitoon liittyvä kliinisen työn johtaminen jäi ajoittain sairaalaorganisaation yksikön kokonaisjohtamisen taustalle.
Kun vertaillaan vuosia 2018–2019 ja 2021, niin COVID-19 pandemian aikana vuodeosaston osastonhoitajien työmäärä ja yhteistyö asiantuntijoiden kanssa lisääntyi. Osastonhoitajien viestintä muuttui vuorovaikutuksen kehittämisestä ja ylläpitämisestä kiireviestinnäksi.
– Tutkimukseni aineistoissa sairaalaorganisaatioiden yksiköissä ei ollut systemaattista kliinisen työn johtamisen rakennetta, kertoo Mirja Ottman-Salminen.
Väitöskirjan tulosten perusteella osastonhoitajat tasapainottelivat päivittäin kliinisen työn johtamisen ja hallinnollisten tehtävien välillä. Tämä tasapainoilu vaatii heiltä erityisiä johtamistaitoja ja kykyä priorisoida työtehtäviä tehokkaasti. Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa terveydenhuollon johtamisen kehittämiseen ja auttaa ymmärtämään osastonhoitajien lähijohtamisen merkitystä sairaalaorganisaatioiden toiminnassa.
Mirja Ottman-Salminen työskentelee Kanta-Hämeen hyvinvointialueella, Oma Hämeessä, erikoissairaanhoidon sairaalapalvelujen tulosaluejohtajana.
Väitöstilaisuus lauantaina 14. joulukuuta
Terveystieteiden maisteri Mirja Ottman-Salmisen hoitotieteen ja terveydenhuollon johtamisen alaan kuuluva väitöskirja Kliinisen työn johtaminen, osastonhoitajien tasapainoilua sairaalaorganisaatioissa, laadullinen pitkittäistutkimus tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa lauantaina 14.12.2024 kello 12 alkaen. Paikkana on keskustakampuksen päärakennuksen auditorio D10b (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Juha Kinnunen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Marja Kaunonen yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.