Mitä kaupungeissa syödään vuonna 2030? Mistä ruoka tulee?
Kaupungistumisen ja nopean väestönkasvun myötä ruoan kysynnän odotetaan maailmanlaajuisesti jopa kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Suurin osa kaikesta tuotetusta ruoasta kulutetaan kaupungeissa, joten niiden ruokajärjestelmiä tulee muuttaa entistä tehokkaammiksi ja kestävämmiksi.
Yhteiseurooppalainen FUSILLI-hanke tukee osallistuvia kaupunkeja ja kaupunkialueita ruokajärjestelmien globaaleissa haasteissa. Niihin vastataan kaupunkien vahvalla yhteistyöllä, tiedon jakamisen ja vastavuoroisen oppimisen kautta.
Kohti kestäviä urbaaneja ruokajärjestelmiä
Hankkeessa rakennetaan innovatiivinen malli, jolla kaupungeissa voidaan siirtyä kohti terveitä, kestäviä, turvallisia, osallistavia, tasapuolisia ja kustannustehokkaita ruokajärjestelmiä ja niitä tukevaa kaupunkipolitiikkaa. Mallin tulee olla toteutettavissa ja toistettavissa kaupungista riippumatta.
− Pyrimme osallistamaan kaupunkien poliittiset päättäjät, oppilaitokset, opiskelijat, tutkijat ja kuntalaiset ruokajärjestelmän aktiiviseen kehittämiseen, taustoittaa Tampereen kaupungin projektipäällikkö Karoliina Tuukkanen.
Kaupunkipolitiikan tulee parantaa ruoan tehokasta hyödyntämistä koko arvoketjussa EU:n FOOD2030-politiikan neljän painopisteen mukaisesti. Painopisteitä ovat ravitsemus kestävässä ja terveellisessä ruokavaliossa, ilmastollisesti älykkäät, ympäristön kannalta kestävät ja resurssitehokkaat ruokajärjestelmät, kiertotalous sekä innovaatiot ja yhteisöjen voimaannuttaminen.
Living labit tekemisen keskiössä
Jokainen kaupunki luo ns. living labeja, jotka toimivat avoimina innovaatioympäristöinä ruoan tuotannon, jakelun, niiden prosessoinnin ja ruokajätteen parissa toimiville yrityksille ja yhteisöille.
Tampereen living labeissa pyritään konkreettisesti ratkaisemaan sitä, miten kestävän kehityksen innovaatioita toteutetaan ruokajärjestelmän kaikilla tasoilla; tuotannossa ja jalostuksessa, jakelussa, logistiikassa, kulutuksessa sekä ruokahävikin ja jätteen syntymisessä.
Tampereen ammattikorkeakoulussa on vankka kokemus living lab -toiminnasta ja alueellisten toimijoiden tavoittamisesta.
– Hyödynnämme osaamistamme laajasti. Jo suunnitteluvaiheessa huomioimme matkailu- ja ravintola-alan, lähiruokatuotannon, hiilineutraalit ruokaketjut, nousevat teknologiat ja liiketoiminnan uusimmat kehityssuunnat urbaanien ruokajärjestelmien näkökulmasta, summaa liiketoiminnan lehtori Mikael Lindell TAMKin Proakatemiasta.
– Meille tämä antaa huikean mahdollisuuden kehittää ruokajärjestelmää yhdessä TAMK Catering Studion, restonomiopiskelijoiden ja koko verkoston kanssa.
Villi tulevaisuuden idea
Ahlmanin pihapiiriin perustetaan biointensiiviseen viljelymetodologiaan pohjautuva, 1000 neliön monipuolinen ja pysyvä penkkiviljelmä. Penkkiviljelmällä annetaan asukkaille opastusta ja järjestetään Food Club -toimintaa.
− Regeneratiivisen eli uudistavan maanviljelyn periaatteet ovat keskeisessä roolissa. "No till" -menetelmällä ja omalla karjanlantakompostilla pidetään maaperä elävänä ja ravinteikkaana, kertoo projektiasiantuntija Oskari Pikkarainen.
Hänen mukaansa puutarha, jossa jokainen neliömetri on suunnitelmallisesti tehokkaassa käytössä, tulee toimimaan skaalattavana esimerkkinä sekä ammatti- että kotipuutarhaviljelijöille.
Ruoantuotantoa on myös kaupunkialueilla
Pirkanmaalla on hyviä esimerkkejä erilaisista yrityksistä, jotka tuottavat kaupungissa ruokaa. Hiedanrannan Tyyppaamo-koetilassa toimii useita ruoantuotantoon liittyviä yrityksiä.
− Hyvänä esimerkkinä on mm. Meluta Oy, joka testaa robottiviljelyä ja sen liiketoimintamahdollisuuksia, taustoittaa Tuukkanen.
− Lisäksi Blokgården pohtii kaupunkiviljelyn pelillistämistä ja uusia keinoja kierrättää kaupunkiviljelylaatikoista jäljelle jäävät maa-ainekset. DTS Oy miettii, miten alueen ravintoloiden biojätteet voisi muuttaa kasvualustaksi alueelliseen ruoantuotantoon. Mm. nämä yritykset ja vertikaaliviljelyyn erikoistunut Netled Oy Pirkkalasta, ovat uusia, kaupungissa tapahtuvan ruoantuotannon edustajia, joita tullaan näkemään tulevaisuudessa luultavasti yhä enemmän.
Tuukkanen muistuttaa, että FUSILLI-projektin yksi tavoite on pohtia myös sitä, miten ruoantuotannon ketjun eri toimijoiden toimintaa voisi suunnata yhä kestävämmille urille.
Horizon2020-hankkeessa on 32 partneria. Tampereen lisäksi mukana on kaupunkeja Espanjasta, Italiasta, Hollannista, Norjasta, Tanskasta, Saksasta, Turkista, Ukrainasta, Kreikasta, Luxemburgista, Kroatiasta ja Portugalista. Lähes 13 miljoonan euron hanke alkoi tammikuussa 2021.
Lisätiedot:
Mikael Lindell, Lehtori, Liiketoiminta, Tampereen ammattikorkeakoulu
mikael.lindell [at] tuni.fi, 050 3119 661
This project has been funded from European Union`s Horizon 2020 research and innovation programme under the grant agreement No 101000717.
Kuva: FUSILLI Project
Teksti: Hanna Ylli
