Tiedote | Tutkimus

Muistisairauteen sairastuneet toivovat oikea-aikaista ja koordinoitua kuntoutusta

Julkaistu 29.1.2026

Tampereen yliopisto

Kaksi henkilöä ulkoilemassa talvi-ilmassa

Kuva: Gerontologian tutkimuskeskus GEREC

Muistisairautta sairastavien ihmisten kuntoutus on oleellinen keino ylläpitää arjen toimintakykyä ja hyvinvointia. Tampereen yliopistossa toteutettu tutkimus havaitsi, että muistisairaat ihmiset kokevat haasteita kuntoutukseen pääsyssä, ja tie palveluihin on monelle sattumanvarainen.

Muistisairauteen sairastuneet jäävät usein kuntoutuksen ulkopuolelle, vaikka tutkimusnäyttöä kuntoutuksen hyödyistä on. Tuoreimpana Tampereen yliopiston tutkimus ohjaa lisäämään panostusta kuntoutukseen.

– Oikea-aikainen, yksilöllisesti räätälöity kuntoutus olisi erityisen tärkeää, koska se tukee toimintakykyä ja voi jopa viivästyttää raskaampien palvelujen tarvetta, toteaa väitöskirjatutkimusta aiheesta tekevä Outi Mäenpää.

Tutkimuksessa haastateltiin muistisairautta sairastavia ihmisiä heidän kokemistaan kuntoutustarpeista. Tutkimuksessa mukana olleet kertoivat, että heille kohdennetun kuntoutuksen tulee olla koordinoitua ja kuntoutukseen hakeutumiseen tulee saada tukea. Moni muistisairautta sairastava ihminen koki, että he eivät olleet osanneet pyytää kuntoutusta, eikä sitä ollut heille tarjottu, vaikka tarve olisi ollut ilmeinen esimerkiksi kaatumisen jälkeen.

– Muistisairaus heikentää usein ihmisen aloitekykyä, joten sosiaalisen tuen tarve korostuu kuntoutuksen toteutumiseksi. Tarvitaan tiedon lisäämistä kuntoutuksesta sekä selkeitä, matalankynnyksen palvelupolkuja ja erityisesti sitä, että joku ottaa kopin ja ohjaa oikea-aikaiseen kuntoutukseen, Mäenpää sanoo.

Asiantuntijat yksimielisiä: kuntoutukseen satsattava enemmän

Tutkimustulokset ovat linjassa kansainvälisten suositusten kanssa. Muistijärjestöjen maailmanlaajuinen kattojärjestö, Alzheimer’s Disease International (ADI) painottaa tuoreessa raportissaan, että kuntoutus tulee normalisoida luonnolliseksi ja jatkuvaksi osaksi muistisairauteen sairastuneen hoidon kokonaisuutta.

Kuntoutuksen tulee alkaa sairauden diagnosoinnista ja jatkua ihmisen tarpeiden mukaisesti sairauden kaikissa vaiheissa. Mäenpää toteaakin, että tuoreen tutkimuksen tulokset ja Alzheimer’s Disease Internationalin raportti välittävät yhtenevän viestin: muistisairauteen sairastuneiden kuntoutukseen on panostettava huomattavasti nykyistä enemmän.

Mäenpään mukaan nyt tehty tutkimus on erityisen tärkeä, koska siinä kuullaan suoraan ihmisiä, jotka itse elävät muistisairauden kanssa. Tutkimuksen tulokset viestivät, että muistisairaat ihmiset pystyvät kuvaamaan hyvin omia kuntoutustarpeitaan ja kuntoutus on mahdollista suunnitella niin, että se vastaa heidän tarpeisiinsa ja vahvistaa heidän toimintakykyään.

– Ikääntyvässä Suomessa kuntoutus on yksi niistä keinoista, joilla on mahdollista samanaikaisesti vahvistaa muistisairaiden ihmisten toimijuutta ja tukea palvelujärjestelmän kestävyyttä, Mäenpää toteaa.

***