Työhyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä on tutkittu paljon. Kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuollon johtajien työhyvinvoinnista on vähän tutkimustietoa, vaikka kyseessä on sekä Suomessa että kansainvälisesti merkittävä johtajajoukko. Esimerkiksi Suomessa he vastaavat satojentuhansien työntekijöiden työstä ja merkittävästä osasta valtion käyttämästä budjetista.
– Pitkään terveydenhuollon johtavissa tehtävissä työskennelleenä halusin selvittää, mitkä asiat edistävät ja toisaalta estävät suomalaisten sote-johtajien työhyvinvointia. Näitä tekijöitä tunnistettiin useita, Niina Herttuala kertoo.
Tutkimustulokset osoittavat, että parempaan työhyvinvointiin olivat yhteydessä työskentely ylimmässä johdossa työskentely, pitkä johtamiskokemus (yli 26 vuotta) ja työskentely lääkärijohtajana tai ei-hoidollisen ammattiryhmän, kuten tukipalveluhenkilöstön johtajana. Huonomman työhyvinvoinnin riskissä oli sen sijaan johtaja, joka on uransa keskivaiheilla tai työskentelee hoitotyön johtajana.
Sote-johtajilla terveydenhuollon johtamisen alaan kuuluvassa tutkimuksessa tarkoitetaan niitä henkilöitä, jotka toimivat hoitotyön, sosiaalihuollon, lääkäreiden ja ei-hoidollisen työntekijäryhmien esihenkilöinä lähi- ja keskijohdossa sekä ylimmässä johdossa.
Työhyvinvoinnin tekijöissä on julkissektorin tuomia ominaispiirteitä
Sote-johtajien työhyvinvointiin vaikuttavat asiat ovat pitkälti samoja kuin muidenkin työntekijäryhmien. Niitä ovat vapaus tehdä päätöksiä, kokemus työn hallittavuudesta sekä esihenkilöltä ja työkavereilta saatu sosiaalinen tuki. Julkissektorilla työskentelevän sote-johtajan työn erityispiirteet tuovat mukanaan kyseiselle johtajaryhmälle ominaisia työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, kuten yhteistyön poliittisten päättäjien kanssa ja käytettävissä olevat taloudelliset resurssit.
Herttuala luokitteli työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät viiteen osa-alueeseen: yksilölliset tekijät, omalta esihenkilöltä saatu ammatillinen tuki, työpaikan sosiaaliset tekijät, työhön liittyvät tekijät ja organisaatioon liittyvät tekijät.
– Kehitin tutkimuksessani kyselylomakkeen, jonka avulla on mahdollista kootusti kerätä tietoa siitä, minkä osa-alueen ja minkä johtajaryhmän työhyvinvointi kaipaa kehittämistä, Herttuala toteaa.
Väitöstilaisuus perjantaina 3. marraskuuta
TtM Niina Herttualan terveydenhuollon johtamisen alaan kuuluva väitöskirja Työhyvinvointi ja sen määrittäjät sosiaali- ja terveydenhuollon johtajilla tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 03.11.2023 klo 12 Tampereen yliopiston Päätalon auditoriossa D11 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Juha Kinnunen Itä-Suomen Yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Lauri Kokkinen Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.
Kuva: Marja Pihlaja