Epilepsia on neurologinen sairaus, johon liittyy taipumus saada epileptisiä kohtauksia. Noin kolmasosa epilepsiapotilaista sairastaa vaikeaa epilepsiaa, jossa kohtauksia esiintyy lääkehoidosta huolimatta. Vaikeaan epilepsiaan liittyy usein myös kognitiivisia eli tiedonkäsittelytoimintoihin liittyviä ongelmia, jotka heikentävät elämänlaatua entisestään.
Vagushermon stimulaatio (VNS) on kirurginen hoitomuoto vaikeaa epilepsiaa sairastaville potilaille. Viime vuosina VNS-hoidon kognitiivisten vaikutusten tutkiminen on saanut maailmalla kasvavaa huomiota. Tutkimukset, joissa arvioidaan VNS-hoidon pitkäaikaisia vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin, ovat kuitenkin edelleen harvinaisia.
Niina Lähde arvioi väitöstutkimuksessaan vaikeaa epilepsiaa sairastavien toiminnanohjausta ja tarkkaavuutta ja tutki VNS-hoidon pitkäaikaisvaikutuksia kyseiseen kognitiiviseen osa-alueeseen. Lisäksi hän pyrki tunnistamaan niitä kliinisiä ja hoitoon liittyviä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa vaikeaa epilepsiaa sairastavien toiminnanohjaukseen ja tarkkaavuuteen sekä VNS-hoidon kognitiiviseen hoitovasteeseen.
Tutkimuksessa Lähde hyödynsi laajaa neuropsykologista tutkimusta sekä EpiTrack-testisarjaa, joka soveltuu epilepsiapotilaiden kognition kliiniseen seurantaan ja jonka avulla voidaan arvioida erityisesti toiminnanohjausta ja tarkkaavuutta.
Lähde havaitsi tutkimuksessaan, että toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden ongelmat olivat merkittävämpiä potilailla, jotka käyttivät yli kahta epilepsialääkettä ja joilla oli psykiatrisia liitännäissairauksia. VNS-hoidon aikana potilaiden toiminnanohjaus ja tarkkaavaisuus kuitenkin paranivat.
– Kognitiivisesti VNS-hoidosta hyötyivät erityisesti he, joilla oli psykiatrisia liitännäissairauksia, jotka käyttivät alle kolmea epilepsialääkettä, tai jotka sairastivat otsalohkoepilepsiaa, Lähde kertoo.
VNS-hoidon positiiviset vaikutukset painottuivat erityisesti toiminnan joustavuuteen, visuaaliseen ennakointiin ja suunnittelukykyyn.
– Tämän väitöstutkimuksen avulla voidaan tulevaisuudessa tunnistaa paremmin ne vaikeaa epilepsiaa sairastavat potilaat, jotka voivat saada merkittävää kognitiivista hyötyä VNS-hoidosta. Näin hoito voidaan kohdistaa juuri näille potilaille, mikä puolestaan parantaa heidän elämänlaatuaan, Lähde sanoo.
Niina Lähde asuu Kangasalla ja työskentelee Tampereen yliopistollisen sairaalan epilepsiapoliklinikalla neurologian erikoislääkärinä.
Väitöstilaisuus perjantaina 25. lokakuuta
Lääketieteen lisensiaatti Niina Lähteen neurologian alaan kuuluva väitöskirja Attention and Executive Functions in Patients with Drug-Resistant Epilepsy: Focus on vagus nerve stimulation tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 25.10.2024 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen Keltaisessa salissa (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii professori Christoph Helmstaedter Bonnin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Jukka Peltola Tampereen yliopistosta.