Noora Vaakanainen soveltaa tyylintutkimuksen uusimpia metodeja selvittääkseen, millaisia merkityksiä keinot saavat ja millaisia esteettisiä vaikutelmia graafiset keinot mahdollistavat teoksissa.
Artikkeliväitöskirjassaan Vaakanainen tarkastelee kahdeksaa kaunokirjallista teosta. Teospareja analysoivat vertaisarvioidut artikkelit käsittelevät esimerkiksi kirjeromaanien kokeellista kerrontaa, tekstien itseviittaavia ja kerrontaa kommentoivia keinoja sekä monikielisyyttä. Tutkimuksen kohteena olevia tekstuaalisia piirteitä on vielä toistaiseksi käsitelty Suomen kirjallisuuden tutkimuksessa verrattain vähän, eikä niiden suhdetta graafisiin keinoihin ole ehditty systemaattisesti kartoittaa.
Vaakanainen esittää tutkimustuloksenaan, että graafiset keinot muodostavat tarkastelluissa kaunokirjallisissa teoksissa keskeisiä, tulkintaa ohjaavia merkityksiä. Kokeellisissa, kirjallisuuden ilmaisuvarantoja laajentavissa teoksissa usein niin keinoja kuin niiden tehtäviä myös varioidaan.
– Muotojen kokeellisuutta tarkasteltaessa on hyvä muistaa, etteivät tekstuaaliset piirteet itsessään ole kokeellisia. Käsittelemissäni teoksissa muotojen kokeellisuus on osoittautunut riippuvaiseksi keinojen saamista merkityksistä ja merkitysten ristivedosta, Vaakanainen toteaa.
– Esimerkiksi kokeellisissa kirjeromaaneissa vastaanottajan poissaoloa voidaan esittää erilaisin graafisin ja kielellisin keinoin, ja samojen keinojen merkityksiä voidaan myös teoksissa muunnella, hän havoinnollistaa.
Vaakanaisen tutkimus osoittaa, että graafiset keinot korostavat käsitellyissä teoksissa usein kerronnan luonnetta kirjoitettuna kommunikaationa. Tämä voi tarkoittaa vaikkapa kirjoittamisen teknologisen tai psykologisen ulottuvuuden painottamista. Esimerkiksi tekstin poikkeavaa asettelua sivulle voidaan käyttää esittämään kertojan tai henkilöhahmon kirjoitusta leimaavaa kriisiä tai luovaa vapautumista.
Kirjoituksellisuuden korostaminen voi olla luonteeltaan myös kriittistä, ja sen avulla voidaan kommentoida muun muassa kirjoitetun kommunikaation rappeutumista tai alttiutta materiaaliselle tuhoutumiselle.
Vaakanainen osallistuu väitöskirjallaan kulttuuriseen keskusteluun kaunokirjallisuuden muodoista ja tehtävistä. Samalla tutkimus kotouttaa vielä verrattain uusia tyylintutkimuksen metodeja Suomen kirjallisuuden tutkimukseen. Väitöskirja osoittaa, että kertovien keinojen tutkimus voi rikastua, jos tarkastelussa huomioidaan kerronnallisten keinojen visuaalinen ulottuvuus.
Väitöstilaisuus perjantaina 15. marraskuuta
Filosofian maisteri Noora Vaakanaisen kirjallisuustieteen alaan kuuluva väitöskirja Kuvioitu pinta: Multimodaalisen stilistiikan näkökulma 2010-luvun kokeelliseen suomenkieliseen romaanitaiteeseen tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa 15.11.2024 kello 12 salissa Pinni B1096 (Kanslerinrinne 1). Vastaväittäjänä toimii dosentti Juri Joensuu Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii professori Mari Hatavara Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnasta.