Hyppää pääsisältöön

Oskari Pakarinen: Sairaalalle uusien implanttien käyttöönotto voi johtaa komplikaatioiden yleistymiseen lonkan tekonivelkirurgiassa

Tampereen yliopisto
SijaintiArvo-rakennuksen auditorio F115, Arvo Ylpön katu 34 ja etäyhteys
Ajankohta20.5.2022 12.00–16.00
Kielisuomi
PääsymaksuMaksuton tapahtuma
Oskari Pakarinen
Lonkan tekonivelkirurgiassa oikeanlaisten komponenttien käyttö on keskeistä leikkauksen onnistumisen kannalta. Lääketieteen lisensiaatti Oskari Pakarinen tutki väitöskirjassaan kilpailutusprosessin seurauksena leikkauksissa käytettävien komponenttien vaihtumisen vaikutusta tekonivelen sijoiltaanmenojen eli luksaatioiden ja periproteettisten eli implantin välittömässä läheisyydessä tapahtuvien murtumien yleisyyteen. Lisäksi väitöskirjassa perehdyttiin luksaatioiden ehkäisyyn.

Suomessa tehdään vuosittain yli 10 000 lonkan ensitekonivelleikkausta, ja maailmanlaajuisesti yli miljoona potilasta vuodessa saa uuden lonkan tekonivelen.

Leikkaustulokset ovat pääosin hyviä, mutta muutamalla prosentilla potilaista ilmenee vakavia komplikaatioita, kuten luksaatio tai reisiluun periproteettinen murtuma. Nämä komplikaatiot vaativat usein hoidoksi uusintaleikkauksen, jonka toiminnallinen tulos voi jäädä ensileikkausta heikommaksi, ja joka on yhteiskunnalle huomattavan kallis hoitomuoto. Komplikaatioiden ennaltaehkäisyn roolia ei siksi voi liikaa korostaa.

Euroopan Unionin alueella julkisesti rahoitetuilla sairaaloilla on velvollisuus kilpailuttaa tekonivelleikkauksissa käytetyt komponentit säännöllisesti. Tamperelaisessa Tekonivelsairaala Coxassa lonkan tekonivelleikkauksissa käytettävät komponentit vaihdettiin toisen valmistajan malleihin kilpailutusprosessin seurauksena vuonna 2016. Uusien implanttimallien käyttöönoton myötä tekonivelkirurgit alkoivat epäillä komplikaatioiden yleistymistä, ja epäilyn paikkansa pitävyyttä päätettiin selvittää tieteellisen tutkimuksen keinoin.

Pakarisen väitöskirjatyössä todettiin, että Coxassa uutena käyttöön otettuun kuppikomponenttiin liittyi aiemmin käytettyä mallia suurempi luksaatioriski, ja havaittiin myös keino luksaatioiden ehkäisemiseksi: korkeareunaisemman kupin sisäosan eli linerin käyttö leikkauksissa. Reisiluun periproteettinen murtuma oli yleisin varhaisen uusintaleikkauksen syy Coxassa käytetyillä sementtikiinnitteisillä varsilla, ja uutena käyttöön otettuun varsimalliin liittyi kohonnut uusintaleikkauksen riski aiemmin käytössä olleeseen malliin verrattuna.

– Coxassa onkin siirrytty pääosin käyttämään toisen tyyppistä sementtikiinnitteistä varsimallia, Pakarinen kertoo.

Väitöskirjatutkimuksen perusteella kilpailutusprosessin ja komponenttien vaihtamisen seurauksena saattaa ilmetä aiempaa enemmän varhaisia komplikaatioita, vaikka käytettäisiin tunnettuja ja hyvin tutkittuja komponentteja.

– Komponenttien pakolliselle kilpailutukselle on hyvät perusteet, sillä se on pitkällä aikavälillä johtanut yhteiskunnalle koituvien kustannusten laskuun ja oletettavasti myös luotettavampien implanttien suosimiseen, Pakarinen sanoo.

– Kilpailutusprosessin vaikutusta leikkaustuloksiin on kuitenkin tutkittu aiemmin vähäisesti, vaikka ainakin eurooppalaisissa sairaaloissa komponenttien säännöllinen vaihtaminen lienee yleistä. Väitöskirjassani pohditaankin toimintamalleja, joiden avulla varhaisten komplikaatioiden riski minimoitaisiin jatkossa komponenttien vaihtamisen yhteydessä.

Oskari Pakarinen on valmistunut lääkäriksi Tampereen yliopistosta 1.4.2022.

Lääketieteen lisensiaatti Oskari Pakarisen ortopedian ja traumatologian alaan kuuluva väitöskirja Complications after the Introduction of Well-Documented Components in Primary Total Hip Arthroplasty tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 20.5.2022 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F115, osoitteessa Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii dosentti Hannu Miettinen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ville Mattila Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Väitöstilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä

Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2374-5

Kuva: Julianna Pakarinen