#Peruskoulu2040 -tutkimuksessa luotiin asiantuntijanäkemysten perusteella kolme vaihtoehtoista kehityspolkua eli skenaariota peruskoulun tulevaisuudesta. Skenaariot tukevat päätöksentekoa ja auttavat havaitsemaan muutosten vaikutuksia koulun systeemin eri osissa.
Yhden skenaarion mukaan peruskoulu saattaisi ottaa askeleen ajassa taaksepäin ja keskittyä opettajajohtoiseen oppiaineiden oppimiseen. Päivi Nilivaara näkee tässä mallissa sekä hyvää että huonoa:
– Tämä voi tuntua juuri nyt houkuttelevalta ja turvalliselta, mutta toisaalta voi kysyä, miten merkityksellisenä lapset ja nuoret kokisivat tämänkaltaisen koulun. Oppilaiden tärkeät perustaidot, kuten ongelmanratkaisun tai yhdessä toimimisen taidot eivät ehkä kehittyisi kaikkein parhaiten, jos soveltamista ja oppilaiden omaa työskentelyä vähennettäisiin.
Toisessa skenaariossa opiskelu tapahtuisi pääosin verkossa omavalintaisin kurssein, jolloin koulu fyysisenä rakennuksena häviäisi.
– Tällä mallilla voitaisiin vastata vähenevään oppilasmäärän haasteeseen, mutta koulun merkitys yhteisöllisyyden ja kasvun paikkana häviäisi. Myös koulutuksen eriarvoistumiskehitys todennäköisesti vahvistuisi, mikä osaltaan lisää skenaarion uhkaavuutta, Nilivaara pohtii.
Koulujen yhteisöllinen toimintakulttuuri, yhteistyö ympäristön kanssa ja arvolähtöisyys korostuisivat kolmannessa skenaariossa, joka näyttäisi tutkimustiedon valossa toivottavimmalta. Siinä dialoginen, oppiaineiden ja laaja-alaiseille osaamistavoitteille pohjautuva oppiminen mahdollistaisivat erityisesti kestävän tulevaisuuden sekä ajattelun ja oppimisen taitojen vahvistamista. Nilivaaran mukaan opettajien vahva pedagoginen- ja opetussuunnitelmaosaaminen sekä yhteinen kehittämistyö olisivat tämän skenaarion lähtökohta.
Koulut tarvitsevat ohjausta ja tukea yhteisöinä kehittymiseen
Tutkimuksen mukaan toivottavin skenaario vastaa hyvin perusopetuksen nykyisten, vuonna 2016 käyttöön otettujen opetussuunnitelman perusteiden kuvaamaa tavoitetilaa. Nilivaara jakaa kuitenkin huolen peruskoulun tulevaisuudesta:
– Vaikka perusta näyttäisi osin olevan toimiva, tilanne kouluissa ei kuitenkaan vastaa sitä. Koulun haasteet ovat muuhun yhteiskuntaan kytkeytyviä ja monimutkaisia, minkä vuoksi niihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja. Jotta koulu voi suoriutua sivistystehtävästään, yhteiskunnan muiden järjestelmien, kuten sote-palveluiden toimivuudesta tulee huolehtia. Koulut tarvitsevat myös ohjausta ja tukea yhteisöinä kehittymiseen ja opetussuunnitelmien toimeenpanoon.
Tutkimuksen aineisto on kerätty Delfoi-menetelmällä monialaisessa asiantuntijapaneelissa, johon osallistui opettajia, rehtoreita, opetushallinnon ja järjestöjen edustajia sekä tutkijoita kasvatuksen, psykologian, aivotutkimuksen ja tulevaisuudentutkimuksen alalta. Vaikka ennakointi on erityisen tärkeää koulutusalalla, tulevaisuudentutkimusta ei juurikaan ole tehty perusopetuksen osalta. Koulua koskevat ratkaisut, kuten opetussuunnitelmauudistukset, ovat kauaskantoisia. Tutkimus onkin varsin ajankohtainen, sillä vuoden 2040 peruskoulua koskevia päätöksiä tehdään tulevan hallituksen toimikaudella.
Väitöstilaisuus lauantaina 6.toukokuuta
KM Päivi Nilivaaran kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja #Peruskoulu2040 – kolme skenaariota peruskoulun tulevaisuuteen tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa lauantaina 06.05.2023 kello 12 alkaen yliopiston päätalon salissa A1 (Kalevantie 4, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii professori Mari-Pauliina Vainikainen Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnasta.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.
Kuva: Tarja Tuomainen