Emmanuel Macronin ensimmäinen kausi presidenttinä on ollut myrskyisä ja tapahtumarikas. Macron julisti vuoden 2017 presidenttikampanjassaan olevansa työn presidenttiehdokas, ja yhdeksi hänen keskeiseksi yhteiskunnalliseksi tavoitteekseen tuli työn ja yrittämisen arvostuksen palauttaminen. Toinen tärkeä tavoite oli palauttaa koulutuksen arvon ja laatu, mikä yhdistyi taisteluun köyhyyttä ja yhteiskunnallista syrjäytymistä vastaan.
Pekka Väisänen tarkastelee väitöskirjassaan Ranskan presidentin Emmanuel Macronin politiikka ja ajattelua tämän ensimmäisellä presidenttikaudella. Tutkimus selvittää presidentin ajattelun periaatteita työstä, koulutuksesta ja taloudesta ja kysyy, minkälainen uudistaja Macron oikeastaan on.
Ranskan viides tasavalta (vuoden 1958 perustuslaista alkaen) on ollut historiansa ajan hyvin valtiokeskeinen verrattuna Ranskan eurooppalaisiin verrokkimaihin kuten Saksaan. Esimerkiksi taloudessa valtiokeskeisyys on tarkoittanut pro-business -ajattelua, jossa valtioenemmistöiset suuryritykset ovat nauttineet poliitikkojen ja muun julkisen vallan suojelua avoimelta kilpailulta.
– Macron lupasi muuttaa asetelman noustessaan presidentiksi keväällä 2017. Hän halusi, että samat kilpailusäännöt koskevat kaikkia talouden toimijoita omistuspohjasta riippumatta. Macronin tavoitteena oli, että kestävät ja aidot työpaikat syntyvät yrityksiin, joiden toiminta on terveellä pohjalla ja jotka kykenevät uudistumaan tarpeen vaatiessa, Väisänen kertoo.
Väitöstutkimuksen mukaan Macron on myös pyrkinyt poistamaan valtion ja markkinoiden välistä epätervettä jännitettä. Käytännössä tämä tarkoitti tilannetta, jossa markkinat ja valtiovalta toimivat yhteistyössä vastakkainasettelun sijaan. Väisänen yhdistää Macronin politiikkaan, jota Britannian pääministeri Tony Blair ja New Labour ajoivat vuosina 1997–2007: julkinen valta ja markkinat pyrkivät toimimaan toisiaan vahvistaen.
– Työn ja yrittämisen korostaminen sekä valtiokeskeisyyden haastaminen, yhdessä markkinahenkisen ajattelun kanssa, ovat tehneet Emmanuel Macronin ensimmäisestä kaudesta kiistellyn ja poikkeuksellisen. Macronia voidaan pitää Ranskan viidennen tasavallan ensimmäisenä markkinatalouteen vahvasti uskovana presidenttinä, Väisänen toteaa.
Macronin poliittiset vastustajat ovat ristiriitaisesti yhdistäneet presidentin vastakkaisiin ideologioihin perinteisessä poliittisessa jaottelussa. Väisäsen väitöstutkimusta motivoi halu tarkastella Macronia vasemmisto – oikeisto -ulottuvuuden sijaan uudella tavalla, joka edustaisi Macronin henkilökohtaisia näkemyksiä ja lausuntoja ideologioiden ja politiikan suhteesta.
Väisänen lähestyy tutkimuskohdettaan retorisen analyysin avulla. Tutkimuksen aineistona on esimerkiksi Macronin kampanjan aikana ja kaudellaan pitämiä puheita ja muita kannanottoja. Menetelmänä retorista analyysia puoltaa myös asema, joka retoriikalla on ranskalaisessa yhteiskunnassa. Kyky esiintyä ja käyttää erilaisia retorisia keinoja kansalaisten vakuuttamiseksi on poliittisen menestyksen perusedellytyksiä Ranskassa.
Valtiotieteiden maisteri Pekka E. J. Väisäsen valtio-opin alaan kuuluva väitöskirja Beyond Ideologies? Risk Society in Emmanuel Macron´s Reformist Politics tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 4.3.2022 klo 12.00 alkaen Pinni A -rakennuksen Paavo Koli-salissa, Kanslerinrinne 1. Vastaväittäjänä toimii dosentti Mikko Jakonen Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii yliopistonlehtori Mikko Lahtinen johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2312-7
Kuva: Kuvaverkko