Tutkimus on osa Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimushanketta, jossa seurattiin lähes 3 000 päijäthämäläistä keski-ikäistä ja vanhempaa naista ja miestä kymmenen vuoden ajan vuosina 2002 - 2012, minkä jälkeen Tilastokeskuksen kuolinsyytilastoja seurattiin vielä vuoden loppuun 2013 asti. Tutkimusväestöstä kerättiin tietoa laajoilla kyselylomakkeilla, verikokeilla ja terveystarkastuksilla. Seurannan alussa tutkittavat täyttivät Life Orientation Test – Revised -kyselylomakkeen, joka mittaa henkilön optimistisuutta ja pessimistisyyttä, varsin pysyväksi tiedettyjä luonteenpiirteitä.
Tutkimuksessa pessimismin merkitystä sepelvaltimotaudin riskitekijänä selvitettiin vakioimalla pessimismi yleisesti tunnettujen riskitekijöiden suhteen (esimerkiksi korkeat verenpaine, veren kolesterolitaso, verensokeri ja painoindeksi, tupakointi ja vähäinen liikunta).
Tutkimusväestön pessimistisimmillä miehillä oli yli nelinkertainen riski sairastua sepelvaltimotautiin kymmenen seurantavuoden aikana verrattuna vähiten pessimistisiin.
- Kun suljettiin pois muihin syihin kuolleet, koko aineistossa kaikkein pessimistisimpien vaara kuolla sepelvaltimotautiin 11 seurantavuoden aikana oli yli kaksinkertainen vähiten pessimistisiin verrattuna, Pänkäläinen kertoo.
Pessimistit söivät sydän- ja verisuonitautiriskin kannalta epäterveellisesti eivätkä onnistuneet tai edes yrittäneetkään muuttaa ruokailutottumuksiaan yhtä usein kuin muut.
- Merkittävänä välittävänä tekijänä pessimismin ja sepelvaltimotaudin välillä näytti olevan kohonnut inflammaatio- eli elimistön tulehdustaso, Pänkäläinen toteaa.
Vastoin alussa sanottua tässä tutkimuksessa todettiin pessimistin altistuvan merkittävälle pettymykselle kohonneen sepelvaltimotautisairastuvuuden ja -kuolleisuuden vuoksi. Osa tästä riskin kasvusta selittynee epäterveellisemmillä elintavoilla, mutta pessimismi vaikuttaa olevan selvästi myös sepelvaltimotautisairastuvuuden ja -kuolleisuuden itsenäinen riskitekijä. Itsenäisen riskin kasvun suuruus on tunnettujen riskitekijöiden, kuten korkean kolesterolitason ja verenpaineen veroinen, jopa vahvempi.
- Helposti toteutettavalla optimistisuuden ja pessimistisyyden arvioinnilla voitaisiin täydentää perinteisiä sairastumisvaaraa arvioivia terveystarkastuksia ja riskitekijöiden kartoitusta, Pänkäläinen sanoo.
Aiemman saman väestökohorttitutkimuksen osa-aineistoon kohdistuneen interventiotutkimuksen perusteella tiedetään, että aktiivisesti toimien pessimistikin saadaan parantamaan elintapojaan. Kaivataan kuitenkin lisää tutkimusta pessimistisimpiin kohdistuvista psykososiaalisista interventioista sekä yhteiskunnallisia tekoja, jotka auttaisivat ihmisiä luopumaan pessimismistään maailmassa, joka usein antaa vain lisää aihetta siihen.
Lääketieteen lisensiaatti Mikko Pänkäläisen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Pessimism as a risk factor for coronary heart disease tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 22.11.2019 klo 12 alkaen. Väitöstilaisuus on Päijät-Hämeen keskussairaalan luentosali 2:ssa osoitteessa Keskussairaalankatu 7, Lahti. Väitöstilaisuutta voi seurata videovälitteisesti Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen salissa A 209, osoitteessa Arvo Ylpön katu 34, Tampere. Vastaväittäjänä toimii professori Pekka Mäntyselkä Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena on professori Jukka Hintikka Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1298-5
TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 12.11.2019
Kuva: Valokuvaamo Irma