Professori Okko Räsäselle yli kahden miljoonan ERC-rahoitus vauvojen kielenkehityksen tutkimukseen
Professori Okko Räsänen on saanut Euroopan tutkimusneuvostolta (ERC) merkittävän ERC Consolidator Grant -rahoituksen vauvojen kielenkehityksen tutkimukseen.
Räsäsen tutkimusprojekti Charting Infants’ Language, Auditory, and Motor Experiences in Everyday Contexts (“EveryContext”) keskittyy tarkastelemaan erityisesti sitä, miten vauvojen kielikokemukset muodostuvat ja muovautuvat erilaisten arkisten tilanteiden ja ympäristöjen seurauksena ja mitkä tekijät ennustavat lasten myöhempää kielenkehitystä. Hanke alkaa tulevana vuonna 2026 ja jatkuu vuoteen 2031 asti.
Vauvojen kielikokemukset koostuvat esimerkiksi vanhempien tai sisarusten puheesta. Lapsille voidaan myös puhua eri tavoin eri tilanteissa. Näiden kielikokemusten lisäksi Räsänen tarkastelee tutkimuksessaan myös lapsen omaa kehitystä kielen ja motoriikan näkökulmista sekä sitä, miten lapsen oma aktiivisuus arkisissa vuorovaikutustilanteissa muovaa lapsen kuulemaa puhetta.
Aihetta on aiemmin tutkittu joko pienillä ja tarkasti analysoiduilla aineistoilla tai suuriin aineistoihin ja kyselytutkimuksiin perustuvilla karkeilla mittareilla. Kattavaa, suuriin aineistoihin perustuvaa, mutta samalla yksityiskohtaista ymmärrystä lasten arjessa tapahtuvista yksilöllisistä kielikokemuksista, kokemusten vaihtelusta eri arkisissa tilanteissa ja niiden vaikutuksista ei vielä ole olemassa.
– Hankkeessa pyrimme kehittämään tutkimusryhmäni kanssa automaattisia menetelmiä, joilla voidaan tuottaa samanaikaisesti yksityiskohtaisia ja suureen aineistoon perustuvia analyysejä. Tarkoituksena on ymmärtää paremmin, mistä lasten kielikokemukset oikeastaan koostuvat ja mikä niissä on tärkeää kielenkehityksen kannalta, Räsänen sanoo.
Tutkimuksessa hyödynnetään pitkiä, päivän mittaisia tallenteita lasten ääniympäristöstä sekä liikkeestä. Dataa kerätään 3–18 kuukauden ikäisten vauvojen ja taaperoiden kotiympäristöistä käyttäen päälle puettavia ja kyseiseen tarkoitukseen erityisesti kehitettyjä sensoreita.
– Seuraamalla samoja lapsia ja keräämällä yhteensä tuhansia tunteja aineistoa pääsemme pureutumaan ilmiöihin, joita on vaikeaa tutkia kattavasti laboratoriossa, Räsänen sanoo.
Varhainen kielenoppiminen on puutteellisesti ymmärretty ilmiö – tutkimus vie alaa eteenpäin
Räsänen kertoo, että vaikka varhaista kielenoppimista on tutkittu paljon, se on silti vielä toistaiseksi puutteellisesti ymmärretty ilmiö.
– Aiemmasta tutkimuksesta tiedämme, että lasten kuuleman puheen ja kielenkehityksen välillä on jonkinlainen yhteys. Pelkkä kuullun puheen määrä ei kuitenkaan selitä kaikkea yksilöllistä vaihtelua kielenkehityksessä, hän sanoo.
– Siksi on kiinnostavaa pyrkiä ymmärtämään tarkemmin, mistä lasten kuulema puhe koostuu, miten puheen ominaisuudet kytkeytyvät erilaisiin arkisiin tilanteisiin ja mikä lopulta edistää kielitaidon kehittymistä, Räsänen jatkaa.
Hän kertoo, että ymmärtämällä lasten kielenkehitystä ymmärrämme myös paremmin autonomisten kognitiivisten järjestelmien toimintaa yleisesti.
– Ihminenhän voidaan nähdä aisti-informaationkäsittelyyn ja motoriseen toimintaan kykenevänä järjestelmänä, joka oppii hahmottamaan ympäristöään vuorovaikuttamalla sen kanssa, Räsänen sanoo.
Hankkeessa kehitettävät menetelmät tukevat myös tieteenalan tutkimusta laajemmin.
– Tutkimuksessa kehitettävien työkalujen avulla voidaan jatkossa tehdä entistä tarkempia ja kattavampia analyyseja lasten kielikokemuksista eri puolilla maailmaa, Räsänen sanoo.
– Vaikka kyseessä on vahvasti perustutkimuksellinen hanke, parempi ymmärrys varhaisesta kielenkehityksestä auttaa myös esimerkiksi tukemaan lapsia ja perheitä erilaisissa kielenkehityksen haasteissa, hän jatkaa.
ERC Consolidator Grant -rahoitus tukee uransa keskivaiheessa olevia tutkijoita ja auttaa heitä vahvistamaan tutkimusryhmiään. Tällä hakukierroksella ERC myönsi rahoituksen 349 tutkijalle. Tutkimushankkeita rahoitettiin hakukierroksella yhteensä 728 miljoonalla eurolla. Lue lisää Euroopan tutkimusneuvoston verkkosivuilta.
