Systeemisestä näkökulmasta aihetta tutkinut Raisa Harju-Autti kertoo, että paikallisesti tehdyillä ratkaisuilla ei pystytä tukemaan maahanmuuttajaoppilaita perusopetuksen yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti:
– Ongelmallista on, että maahanmuuttajaoppilaille suunnattujen pedagogisten tukitoimien suunnittelu ja toteutus kuuluvat yhä vain perusopetuksen paikallisesti päätettäviin asioihin.
Kietu-opetus tukee kielenoppimisessa
Harju-Autti käsittelee väitöstutkimuksessaan vastasaapuneille maahanmuuttajaoppilaille kohdennetun kielellisen tuen nykytilaa ja kehittämistarpeita perusopetuksen vuosiluokilla 7–9. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan kielellisesti tuetun opetuksen (kietu-opetuksen) toimintamallia.
Yläkouluikäisille maahanmuuttajaoppilaille suunnattuna pedagogisena tukimuotona kietu-opetus yhdistää koulun opetuskielen ja oppiainesisältöjen opiskelun.
– Kietu-opetuksen tarpeellisuus korostuu erityisesti perusopetukseen valmistavan opetuksen jälkeisenä aikana, kun siirrytään yleisopetuksen tavallisille luokille, Harju-Autti kiteyttää.
Tutkimukseen osallistui maahanmuuttajaoppilaiden opetuksen parissa työskenteleviä kansallisen tason asiantuntijoita, kuntatason suunnittelijoita ja opettajia sekä yleisopetuksen vuosiluokilla 7–9 työskenteleviä opettajia.
Lisäksi tutkittiin kietu-opetukseen osallistuneiden oppilaiden kokemuksia koulun opetuskielen oppimisesta sekä monikielisyyden merkityksestä. Hermeneuttis-fenomenologisella otteella toteutetun tutkimuksen aineistot on kerätty haastattelemalla sekä kyselylomakkeilla.
– Tutkimukseni perusteella kielellistä tukea on kehitettävä siitä näkökulmasta, että kielenoppimiseen menee useita vuosia, Harju-Autti huomauttaa.
Kielitaito on koko yhteisön asia
Koulun rooli opetuskielen oppimisen tukemisessa on kiistaton, eikä koulu voi tätä vastuuta muualle luovuttaa. Harju-Autin mukaan kyse on kuitenkin paljon laajemmasta asiasta kuin vastasaapuneiden maahanmuuttajaoppilaiden kielitaidosta.
Ympäröivän yhteiskunnan kielen oppiminen on avain yhteiskunnalliseen osallisuuteen maahanmuuttajan iästä riippumatta. Kielenoppiminen ei kuitenkaan saa jäädä vain maahanmuuttajien itsensä harteille.
– Kielitaito ei ole vain yksilön asia, vaan kyse on koko yhteisön taidosta. Keskeistä onkin pohtia, miten suomenpuhujat tukevat kielenoppijoita. Englanniksi kommunikointi olisi usein helppo valinta, mutta suomenoppijan taidot eivät silloin pääse kehittymään, Harju-Autti toteaa.
FM Raisa Harju-Autin kielikasvatuksen alaan kuuluva väitöskirja Kielellisesti tuettu opetus – yläkouluikäiset maahanmuuttajaoppilaat opetuskieltä ja oppiainesisältöjä oppimassa tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa lauantaina 17.12. kello 12 Päätalon salissa D10b, Kalevantie 4, Tampere. Vastaväittäjänä toimii professori Minna Suni Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii professori Marita Mäkinen kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnasta.
Seuraa väitöstä verkossa.
Tutustu väitöskirjaan verkossa.
Kuva: Jonne Renvall