Rakennetaanko puusta vai rahasta – puu taipuisi moneen, mutta rahayhtälö sakkaa

Vapaa-ajan rakentamisessa suomalainen luottaa puuhun. Suomessa on puolisen miljoonaa kesämökkiä ja joka vuosi rakennetaan noin 7000 vapaa-ajan rakennusta lisää. Jopa 99 prosenttia näistä on puurakenteisia.

Tämä ei liene yllätys – kukapa sitä lomakeitaaseensa betonimökkiä haluaisi.

Sen sijaan moni hämmästyy kuullessaan, että Suomi on Espanjan jälkeen Länsi-Euroopan toiseksi kerrostalovaltaisin maa. Kaikista Suomen asunnoista 46 prosenttia on kerrostaloasuntoja. Kerrostalojen kohdalla puu ei kuitenkaan rakennusmateriaalina juhli. Suosimme puuta pienimittakaavaisessa rakentamisessa, mutta isoissa projekteissa turvaudumme betoniin uudestaan ja uudestaan.

– 25 vuoden aikana Suomeen on tehty vain vähän reilut 3000 puukerrostaloasuntoa samalla, kun yhdessä vuodessa rakennetaan parhaimmillaan 30 000 kerrostaloasuntoa. Puukerrostaloja on rakennettu maahamme vain 103 kappaletta, rakennusopin professori Markku Karjalainen kertoo.

Miksi meillä ei ole päässyt syntymään puurakentamisen perinnettä myös suuremman mittakaavan rakentamisessa, vaikka Suomi nimenomaan tunnetaan metsäisenä maana? Eikö juuri täällä luulisi olevan hyvät edellytykset puurakentamiselle ja sen kehittämiselle?

Yksi syy löytyy lakipykälistä.

– Kerrostalojen, joilla siis tarkoitetaan yli kaksikerroksisia asuinrakennuksia, ja muiden suurempien rakennusten kohdalla jarruna ovat olleet palomääräykset. Ne kielsivät pitkään yli kaksikerroksisten puurakennusten tekemisen, Karjalainen toteaa.

Suurimittakaavaista puurakentamista vaivaa Suomessa noidankehä.

Toinen syy on hinta. Suomessa on tasokasta osaamista, mutta osaajien kärki on kapea. Vaativien puurakenteiden rakennesuunnittelijoista on suorastaan pulaa. Kun nämä faktat yhdistetään suurimittakaavaisten puurakennusprojektien vähyyteen, saadaan tulokseksi kilpailukykyongelma.

– Suomessa on pulaa rakennuttajista, jotka suhtautuvat myönteisesti puuhun. Se johtuu siitä, että meiltä puuttuu kokemusta ja osaajia puurakentamisen prosessien hallinnassa. Tämä nostaa puurakentamisen hintaa niin, ettei sitä pidetä kilpailukykyisenä vaihtoehtona, Karjalainen summaa.

Suomella riittää kirittävää

Tähyilläänpä vertailun vuoksi muualle maailmaan. Yhdysvalloissa on pitkä historia puurakentamisessa. Jopa puukerrostaloja on rakennettu siellä lähes 150 vuotta.

– Yhdysvalloissa puurakentaminen on valtavirtaa, koska työvoima ja puutavara ovat halpoja. USA:ssa yli 80 prosenttia kaikista asunnoista rakennetaan puusta. Euroopan maista Sveitsissä, Itävallassa, Saksassa ja Liechtensteinissa on pitkät puurakentamisperinteet, mutta nekään eivät yllä Pohjois-Amerikan lukemiin, Karjalainen kertoo.

Pohjoismaat lähtivät teollisen puukerrostalorakentamisen kelkkaan 1990-luvun puolivälissä. Sen jälkeen länsinaapurimme Ruotsi on kirinyt Suomea paremmin. Ruotsissa puukerrostalojen markkinaosuus on 15–20 prosenttia. Suomessa osuus on kahden prosentin luokkaa. Ruotsissa puukerrostalot ovat suuremman markkinaosuuden vuoksi myös 15–20 prosenttia halvempia kuin vastaavat betonikerrostalot. Suomessa tilanne on usein toisinpäin.

– Suomessa puukerrostalojen markkinaosuuden pitäisi olla laskelmien mukaan noin 15 prosenttia, jotta markkinat alkaisivat vetää itsestään. Ainakin toistaiseksi Suomessa edistäminen on ollut valtion puurakentamisohjelmien ja kehittämishankkeiden varassa. Valtio tai kunnat eivät kuitenkaan pysty pakottamaan yksityisiä toimijoita puurakentamiseen, Karjalainen sanoo.

Suurimittakaavaista puurakentamista vaivaa Suomessa siis noidankehä: Jotta puurakentaminen osaajineen ja prosesseineen saataisiin viilattua kuntoon ja sen myötä hinta kohdilleen, tarvittaisiin lisää kysyntää. Ja kysyntä ei nouse, koska meillä on pulaa osaajista ja prosessienhallinnasta, minkä vuoksi puurakentaminen on kallista.

Tällainen noidankehä on päässyt syntymään, koska rakentamiskisassa betonilla on 40 vuoden etumatka puuhun nähden.

– Erään rakennusliikkeen toimitusjohtajaa lainatakseni, Suomessa tai missään muuallakaan ei rakenneta puusta, betonista tai teräksestä, vaan rahasta. Rahayhtälö on pakko saada toimimaan, olivatpa työkalut tai osaajien määrät mitä hyvänsä, rakennetekniikan lehtori Henri Salonen painottaa.

Puu lisää viihtyisyyttä ja parantaa sisäilmaa

Miksi puurakentamiseen sitten kannattaisi satsata? Yksi ilmeinen syy on sen ekologisuus. Puu on kotimainen, uusiutuva rakennusaine. Sillä on myös tärkeä rooli ilman hiilidioksidimäärän sääntelijänä. Metsät ovat kasvaessaan hiilinieluja, puutuotteet puolestaan hiilivarastoja.

– Metsässä yksi kuutiometri puuta sitoo kasvunsa aikana tuhat kiloa hiilidioksidia ilmakehästä ja vapauttaa yhteyttämisen myötä 750 kiloa happea takaisin ilmakehään. 500 kiloa painavasta puukuutiosta puolet on siihen ilmasta sitoutunutta hiiltä, Karjalainen sanoo.

Siksi onkin järkevää, että puuta käytetään pitkäaikaiskestävästi. Kun puu on verhoiluissa ja rakenteissa, sen sitoma hiilidioksidi on poissa ilman kiertokulusta. Jos puusta tehdään sellua, paperia tai energiaa, on hiili vapautunut takaisin ilmakehään viimeistään neljän vuoden päästä.

Rakennusmateriaalina puu alentaa verenpainetta ja vähentää stressiä, eli toimii samoin kuin luonnossa oleskelu.

Rakentamisprosessin kannalta puun etuna on sen keveys, mistä on hyötyä huonolla maaperällä, kuljetuksissa ja nostoissa. Betonikuutioon verrattuna puukuutio painaa 2000 kiloa vähemmän.

– Raskaan betonin vaihtaminen mahdollisuuksien mukaan puuhun olisi ekoteko, koska betonin valmistus aiheuttaa seitsemän prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä, Karjalainen huomauttaa.

Asukkaatkin ovat sitä mieltä, että puu on tervetullut materiaali kerrostaloihin. Puuta halutaan varsinkin sisätiloihin, kuten lattioihin ja kalusteisin, mutta myös julkisivuihin ja parvekkeisiin.

– Asukaspalautteissa puun hyvinä puolina korostuvat ekologisuuden ohella hyvä arkkitehtuuri, viihtyisyys ja hyvä sisäilma. Puu sitoo itseensä kosteutta ja talvisin, kun huoneilma on kuivaa, se vapauttaa kosteutta sisäilmaan. Näin se tasaa kosteuspiikkejä sisäilmassa, Karjalainen sanoo.

Sisäilman ohella muitakin puun terveysvaikutuksia on tutkittu. Alustavien tulosten mukaan rakennusmateriaalina puu alentaa verenpainetta ja vähentää stressiä, eli toimii samoin kuin luonnossa oleskelu.

Puu ei ole pelkkää plussaa

Vaikka puu on erinomainen rakennusmateriaali, ei sekään ole täydellinen. Puun ominaispiirteiden vuoksi tiettyihin asioihin pitää kiinnittää huomiota.

Ensimmäinen miinus tulee luonnollisesti siitä, että puu on palava materiaali. Siksi puurakentamisessa pitää huomioida palosuojaukset ja osata tehdä ne oikeaoppisesti. Kaikki yli kaksikerroksiset puurunkoiset ja puuverhoillut rakennukset pitää varustaa automaattisella sammutuslaitteistolla.

– Toisaalta näin ne ovat paloturvallisempia kuin vastaavan kokoiset betoniset rakennukset, joissa ei ole sprinklereitä, Karjalainen huomauttaa.

Puun toinen heikkous on se, että se on herkkä kosteudelle. Jos kosteus keikkuu pitkään yli 20 prosentin lukemissa, puu alkaa lahota. Koivuvaneri on erityisen herkkähipiäinen, se alkaa kehittää kosteissa olosuhteissa nopeasti homepilkkuja.

Erityisen tärkeää on pitää rakenteet kuivana silloin, kun tavoitellaan nykyajan rakennuksille ominaista energiatehokkuutta.

Kosteusherkkyys kuulostaa mahdolliselta riskitekijältä ilmastonmuutoksen edetessä. Tulevaisuudessa Suomessa tullaan näkemään leudompia ja kosteampia talvia sekä lisääntyneitä viistosateita. Kestääkö puu tällaisissa olosuhteissa?

– Jos puu pidetään rakennus- ja asennusvaiheessa kuivana, niin se myös säilyy kuivana, jos rakenteet tehdään oikein. Mutta puinen julkisivu toki vaatii enemmän huoltoa kuin vaikkapa tiili. Ja vedenpoistojärjestelmiin ja julkisivujen yksityiskohtiin tulee kiinnittää huomiota niin, ettei vesi pääse imeytymään esimerkiksi jatkoliitosten kohdalta, Karjalainen toteaa.

Erityisen tärkeää on pitää rakenteet kuivana silloin, kun tavoitellaan nykyajan rakennuksille ominaista energiatehokkuutta. Jos rakenteen sisään on päässyt kosteutta ja rakennuksen ulkoseinissä ja katossa on paksut eristeet, ei kosteus välttämättä pääse enää poistumaan.

– Mikään säädös ei suoranaisesti määrää, kuinka paksut lämpöeristeet rakennuksessa pitää olla. Kokonaisuus ratkaisee energiatehokkuuden. Kosteuden haihtumiseen liittyviä riskejä voi vähentää eristämällä ohuemmin ja kompensoimalla sitä esimerkiksi laadukkailla ovilla, ikkunoilla ja maalämmöllä, Salonen sanoo.

Puun kolmas haaste on äänieristävyys. Koska puu on kevyttä, askeleet kumisevat herkästi ympäri taloa, jos välipohjia ei tehdä huolella. Konstina tähän on suuremman massan – kuten betonin – käyttö välipohjien liittorakenteena, mutta tekniikka vaatii erityisosaamista.

Puu on myös imagokysymys

Vaikka suuren mittakaavan puurakentaminen on Suomessa vielä enemmän kuriositeetti kuin valtavirtaa, on askeleita otettu eteenpäin.

– Rima ja vaatimukset tuntuvat nousevan sitä mukaa kun menemme puurakentamisessa eteenpäin. Siitä syntyy vaikutelma, että meillä olisi käsissämme vain ongelmia ja sehän ei pidä paikkaansa. Paljon kehitystä ja onnistumisia on myös tapahtunut, Salonen sanoo.

Siinä missä palomääräykset ennen hillitsivät pilviä hipovia puurakentamisvisioita, eivät ne tee sitä enää. Nykyään puusta voi rakentaa korkeiden asuinrakennusten lisäksi myös monikerroksisia toimistorakennuksia, hoivakoteja, palvelutaloja, hotelleja ja motelleja. Samoin puisten koulujen, kokoontumis- ja urheilutilojen ja liiketilojen sallittua kerrosmäärää on nostettu kahdesta neljään.

Vuodesta 1996 lähtien kaikkiin hallitusohjelmiin on kirjattu puurakentamisen edistäminen. Myös kunnat ja kaupungit toimivat puurakentamisen suunnannäyttäjinä. Ne kaavoittavat aktiivisesti alueita puurakentamiselle, ja erityisesti koulu- ja päiväkotisektori on puurakentamisen kannalta hyvällä mallilla.

Osaajapulaa puolestaan pyritään ratkomaan uuden teollisen puurakentamisen tutkijakoulun avulla, joka aloittaa toimintansa Tampereella vuonna 2021. Sen tavoitteena on ratkaista puurakentamiseen liittyviä kehityskohteita ja tuoda uusia osaajia kentälle.

Nykyään puuhun uskalletaankin jo sijoittaa paremmin. Varsinkin suuret rakennuttajat tai tilaajat, joilla on enemmän pääomaa ja sen tuomia vaihtoehtoja, päätyvät herkemmin valitsemaan puun. Rahan lisäksi valintaa voi ohjata se, millaista mielikuvaa haluaa itsestään viestiä.

– Puu on vahvasti myös imagokysymys. On selvää, että esimerkiksi metsäyhtiö haluaa rakennuttaa pääkonttorinsa puusta eikä betonista. Mutta monet muutkin suuret tilaajat ymmärtävät rakennusprojekteissaan puun imagovaikutukset, Salonen kertoo.

Enemmän bulkkia ja yhteistyötä

Entä vielä se ydinkysymys: kuinka paljon puuta rakennuksessa pitää olla, että se lasketaan puiseksi?

– Suomen rakentamismääräykset ja -tilastot luokittelevat kantavan rungon mukaan, onko kyseessä puu- vai betonitalo. Eli kun puhutaan puurakentamisesta, niin puhutaan nimenomaan rakennuksen kantavasta rungosta, Karjalainen selventää.

Karjalainen ei itse haluaisi olla liian ortodoksi tässä asiassa. Hän puhuisi mieluummin puun käytöstä rakentamisessa ja arkkitehtuurissa kuin puurakentamisesta.

– Puhe puurakentamisesta synnyttää helposti mielikuvan, että yritetään tunkea puuta kaikkeen mahdolliseen rakentamiseen, mihin se ei välttämättä sovi parhaalla mahdollisella tavalla. Puuta voidaan myös käyttää muiden materiaalien rinnalla rakennuksen rungossa ja sisä- tai julkisivuverhoiluissa. Kaikkea ei tarvitse tehdä puusta, Karjalainen sanoo.

Hyppäämme ehkäpä liian usein heti syvään päähän.

Puu taipuukin materiaalina moneen. Sitä voidaan käyttää eri muodoissa, kuten levyinä, paneeleina, paanuina, rimalautoina ja lankkuina, ja ulkonäköä voi muunnella erilaisilla pintakäsittelyillä. Karjalainen peräänkuuluttaisikin puun rikkaampaa hyödyntämistä arkkitehtuurissa.

– Puukerrostalot tuppaavat olemaan valkoisia, mustia tai harmaita räystäättömiä laatikoita. En tarkoita, että niiden pitäisi olla piparkakkutaloja, mutta ehkä enemmänkin mielikuvitusta voisi käyttää, Karjalainen toivoo.

Toisaalta teollinen puurakentaminen on tehokkaimmillaan, kun käytetään tehtaalla valmistettuja moduuleja, jolloin rakennuksia kootaan samaan tyyliin kuin Lego-palikoilla rakennettaessa.

– Tämä asettaa omat rajoitteensa arkkitehtuurille, mutta toisaalta sitä kautta tuotanto saadaan vauhtiin ja tehokkuutta kustannuspuolelle, Salonen toteaa.

Salonen peräänkuuluttaisikin puurakentamisessa vastaavaa bulkkivaihetta kuin mistä betonirakentaminen sotien jälkeen lähti liikkeelle.

– Meidän pitäisi tehdä selkeää, yksinkertaista ja tehokasta puurakentamista, jonka perustalta voimme myöhemmin lähteä paremmin soveltamaan. Nyt hyppäämme ehkäpä liian usein heti syvään päähän, ja haluamme lähteä tekemään kaikenlaisia erikoisia himmeleitä ja rakentaa korkeammalle ja korkeammalle.

Jotta puurakentaminen voi edistyä ja kasvaa, se vaatii Salosen mukaan ennen muuta puualan yhteistyön tehostamista.

– Avain on siinä, että koko rintama menee toisiaan tukien ja yhtenäisenä eteenpäin. Eikä kukaan tee toisistaan tietämättä yllättäviä piikkihyökkäyksiä yhteistä maalia kohti.