Raskaiden kuljetusajoneuvojen muuttaminen sähköisiksi vähentäisi päästöjä
TAMK otti ensi harppauksia kohti sähköisiä kuorma-autoja jo vuonna 2015, kun eTruck-hankkeen avulla hankittiin Niinivirta Oy:ltä ensimmäinen hyötyajoneuvo. Se oli muutettu sähköiseksi Hollannissa. Auto oli tuolloin Skandinavian ensimmäinen sähkörekka. Autosta kerätyllä tiedolla on saatu tärkeää tietoa, jota hyödynnetään nyt entistä laajemmin.
− Autoon asennettiin tuolloin TAMKissa kehitellyt IOT-mittalaitteet ja näin saimme laskettua auton energiatehokkuutta. Ja samat laitteet mittaavat edelleen, kertoo Jukka Pellinen, projektipäällikkö TAMKin konetekniikan koulutuksesta.
Myös Tampereen kaupungin liikelaitos kiinnostui mittalaitteista ja TKL:n sähköbusseihin asennettiin TAMKin IOT-laitteet ja ne kytkettiin TAMKin palvelimeen kiinni. Tietoa saadaan esimerkiksi bussin sijainnista, nopeudesta, voimalinjasta, energiakuluista, akkujen tilanteesta sekä jarrupaineista. Tampereen kaupunki käyttää busseista saatua dataa eri tarkoituksiin edelleen.
Pääkaupunkiseudulla on myös lähdetty kehittämään sähköistä kuljetuskalustoa ja TAMK on haluttu mukaan projektiin. Helsingin kaupunki yhteistyössä TAMKin, Liikelaitos Staran ja VTT:n kanssa muuttaa yhden dieselkäyttöisen kuljetusauton sähkökäyttöiseksi. TAMK hyödyntää aiempaa osaamistaan projektissa ja tekee käytännössä muutostyön.
− Kaikki mitä dieselmoottoriin liittyy, otetaan pois ja sähkömoottorin akut laitetaan tilalle. Autosta saadaan tietoa sen liikkuessa ja hankitaan kokemuksia, miten se sopii kaupungin liikelaitoksen toimintaan, kertoo Pellinen.
Pohjoismaiden ensimmäinen sähköinen kuorma-auto testikappaleena
Pirkanmaalla TAMKin rakentamaa sähkökuorma-autoa ja IoT-alustaa hyödynnetään testikappaleena myös TKL:n, Tuomilogistiikan, Niinivirta Oy:n ja TAMKin yhteishankkeessa SeCLog. Sen tavoitteena on kehittää sähköisten kuljetusajoneuvojen hyödyntämistä, päästöjen vähentämistä ja älykkään kuormatilan käyttöönottoa Pirkanmaalla.
− Uutta on esimerkiksi älykäs kuormatila, joka auttaa kuljettajaa kertomalla, mitä on kyydissä, mihin se on jätetty ja laskee myös hiilijalanjäljen, kertoo Pellinen.
Yritykset ovat olleet kiinnostuneita, sillä yrityksille pystytään simuloimaan tietoa heidän tarpeisiinsa. Vaikka lentoliikenne on isompi saastuttaja kuin autoliikenne, on autoliikenteen päästöt saatava kuriin.
− Kaupunkien logistiikka on tärkeässä asemassa päästöjen suhteen. Nyt on havahduttu siihen, että jotain pitää tehdä. Se on lisännyt kiinnostusta sähköajoneuvoihin, kommentoi Pellinen.
Pellisen mukaan teknologia olisi olemassa kuljetuskaluston sähköistämiseksi, mutta nykyisellään ei ole vielä autonvalmistajaa, joka valmistaisi sähkökuorma-autoja.
− Sarjatuotanto on vasta suunnitteluvaiheessa. Nykyisellään kaikkiin Niinivirran autoihin on jälkikäteen vaihdettu sähkömoottorit Hollannissa ja Englannissa, toteaa Pellinen.
Sitten, kun kuorma-autoja on sähköistetty, ollaan vielä askeleiden päässä akkujen kuljetuskestävyydestä pitkillä matkoilla. Sähköisiä kuorma-autoja koskettavat samat haasteet kuin sähköisiä henkilöautoja.
− Sähköautojen akut eivät kestä kovin pitkiä matkoja ja latauspisteitä ei ole vielä suunniteltu pitkien runkolinjojen sisälle. Sen kehitystyön pitää edetä kuorma-autojen sähköistämisen mukana. Lyhyiden matkojen kuljetuksiin sähkökuorma-auto soveltuu hyvin, kertoo Pellinen.
Lisätietoa: Projektipäällikkö Jukka Pellinen, Teollisuusteknologia, Konetekniikan koulutus, Tampereen ammattikorkeakoulu, puh. 050 4086 383, jukka.pellinen [at] tuni.fi
https://emobility.teknologiateollisuus.fi/sahkoisen-jakeluauton-energiatehokkuus-vakuuttaa
Teksti: Kukka-Maaria Korko
Kuvat: Jaakko Saarilampi ja Niinivirta Oy
