Lonkan ja polven tekonivelleikkaukset ovat yksittäisen potilaan toimintakykyä parantavia toimenpiteitä, joita suoritetaan Suomessa vuosittain yli 20 000 kappaletta. Tekonivelleikkauksen ennuste on erinomainen, ja huomattava osa potilaista kokee merkittävää kipujen lievittymistä sekä toimintakyvyn kohenemista leikkauksen jälkeen. Tekonivel ei ole kuitenkaan ikuinen, vaan se voidaan vuosien saatossa joutua vaihtamaan. Suomessa yleisin uusintaleikkauksen syy on infektio.
Rasmus Liukkonen selvitti väitöskirjassaan tekonivelinfektioiden epidemiologiaa sekä hoitomenetelmien ajallisia trendejä. Tämän lisäksi hän vertaili hoidon ennustetta eri leikkausmenetelmien välillä. Tutkimus suoritettiin Tampereella Tekonivelsairaala Coxassa.
– Tekonivelinfektioiden hoitokäytännöt ovat historiallisesti perustuneet hoitoa ohjaaviin algoritmeihin, joiden perusteella eri infektiotyyppejä on hoidettu eri tavoin. Tekonivelinfektio on kuitenkin harvinainen tapahtuma, minkä vuoksi aikaisempi tutkimusnäyttö aiheeseen liittyen on usein pohjautunut pieniin potilasmääriin. Tekonivelsairaala Coxan potilasaineistoa hyödyntämällä pystyimme perehtymään tähän aiheeseen kansainvälisestikin vertailtuna poikkeuksellisen suuren potilasmäärän avulla, Liukkonen kertoo.
Tutkimusjakso käsitti vuosien 2008 ja 2021 välillä tekonivelinfektion vuoksi Coxassa hoidossa olleet potilaat. Liukkonen havaitsi tutkimuksessaan, että kyseisen ajanjakson aikana riski saada tekonivelinfektio on suurentunut ja hoitokäytännöt muuttuneet.
– Leikkaustekniikoiden välisiä tuloksia tarkastellessamme huomasimme, että perinteisistä hoitokäytännöistä poikkeamalla saattaa olla mahdollista parantaa potilaan ennustetta ilman suurentunutta riskiä muista haittatapahtumista. Aihe vaatii kuitenkin vielä lisätutkimuksia, Liukkonen sanoo.
– Eri hoitomenetelmien vertailu on ensisijaisen tärkeää hoitokäytäntöjen kehittämisen kannalta. Hoitomenetelmiemme tulisi aina perustua tieteelliseen näyttöön ja uskon, että myös tässä tutkimuksessa saavutettuja tuloksia pystytään hyödyntämään, kun jatkossa suunnitellaan potilaiden hoitopäätöksiä ja tulevia tutkimuskohteita, Liukkonen toteaa.
Rasmus Liukkonen on kotoisin Lahdesta ja opiskelee lääketiedettä neljättä vuotta Tampereen yliopistossa. Tulevana kesänä hän työskentelee Päijät-Hämeen keskussairaalassa.
Väitöstilaisuus perjantaina 26. huhtikuuta
Lääketieteen kandidaatti Rasmus Liukkosen ortopedian ja traumatologian alaan kuuluva väitöskirja Prosthetic Joint Infection After Hip or Knee Arthroplasty: Treatment trends and outcomes tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 26.4.2024 kello 12 alkaen keskustakampuksen Linna-rakennuksen auditoriossa K103 (Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii dosentti Tuukka Niinimäki Oulun yliopistosta. Kustoksena toimii professori Ville Mattila Tampereen yliopistosta.