Aikaisempien tutkimusten perusteella astma näyttää olevan yleistä hiihtäjillä, mutta tarkempaa tutkimusta astman alkamisiän ja astman ilmenemistyypin mukaan ei ole tehty. Mediassa urheilijoiden astmasta ja erityisesti astmalääkkeiden käytöstä on kirjoitettu paljon.
– Astma on ilmenemistyypiltään hyvin monimuotoinen sairaus. Suurimmalla osalla urheilijoista astma on lievä, ja he kykenevät urheilemaan miltei oireettomana täysipainoisesti. Osalla vaikea astma voi kuitenkin haitata uraa. Suuri osa lasten ja nuorten aikuisten astmasta liittyy hengitystieallergiaan ja ilmenisi ehkä ilman urheiluakin, mutta osa astmasta syntyy muilla mekanismeilla, Rikhard Mäki-Heikkilä sanoo.
Mäki-Heikkilän väitöstutkimuksen tavoitteena oli vertailla eroja astman esiintyvyydessä, astmalääkkeiden käytössä, astman alkamisiässä ja hengitysoireiden määrässä suomalaisilla kilpahiihtäjillä verrattuna muihin samanikäisiin verrokkeihin.
Tutkimukseen kutsuttiin 1282 hiihtäjää ja 1754 samanikäistä ja samalla seudulla asuvaa verrokkia. Yhteensä 351 hiihtäjää ja 338 verrokkia vastasi kyselytutkimukseen vuosina 2019 ja 2020.
Maastohiihtäjistä astma todettiin 25,9 prosentilla ja verrokeista 9,2 prosentilla. Maastohiihtäjillä astmaa oli siis noin 2,5 kertaa enemmän. Kun hiihtäjät jaettiin kilpailumenestyksen mukaan neljään ryhmään, parhaiten menestyneessä neljänneksessä astmaa oli eniten, 56,1 %. Tämän perusteella astmadiagnoosi ei näyttäisi estävän menestystä ladulla. Astmalääkkeiden käyttö oli asianmukaista, ja harva hiihtäjä käytti astmalääkkeitä ilman astmadiagnoosia.
Astman alkamisiässä oli myös eroja. Verrokeilla astma alkoi lisääntyä tasaisesti syntymästä lähtien. Hiihtäjillä puolestaan astman alkamisikä painottui varhaisnuoruuteen muutama vuosi hiihtoharjoittelun alkamisen jälkeen, ja 12 ikävuodesta alkaen astman esiintyvyys lähti selvään nousuun. Myös astmatyypissä oli eroa. Hiihtäjillä astma liittyi harvemmin allergiaan toisin kuin muilla samanikäisillä.
– Kun hiihtäjät alkavat harjoitella ja kilpailla tavoitteellisemmin, myös astman yleisyys kasvaa samaan aikaan. On vielä epäselvää, mitkä tekijät tarkalleen johtavat astman alkamiseen hiihtäjillä. Kylmä ja kuiva ilma rasittavat hengitysteitä, mutta toisaalta on vanhempia urheilijoita, joilla ei vuosienkaan jälkeen ole minkäänlaisia oireita tai ongelmia, Mäki-Heikkilä huomauttaa.
Rikhard Mäki-Heikkilä valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 2022 ja työskentelee tällä hetkellä keuhkosairauksiin erikoistuvana lääkärinä Lapin keskussairaalassa Rovaniemellä.
Lääketieteen lisensiaatti Rikhard Mäki-Heikkilän keuhkosairauksien alaan kuuluva väitöskirja Asthma and Respiratory Symptoms in Finnish Competitive Cross-Country Skiers tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 16.2.2024 kello 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F115 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii kunniaprofessori James Hull (Institute of Sport, Exercise and Health, Lontoo). Kustoksena toimii professori Lauri Lehtimäki Tampereen yliopistosta.
Tutustu väitöskirjaan verkossa.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.
Kuva: Saara Jäntti