Risto E.J. Penttilä: ”Koulutus, joka on mahdollisimman lähellä työelämää, on tärkeä reitti vihreän siirtymän kaikissa skenaarioissa”
Jotta talous voi olla ekologisesti kestävää, vaaditaan rakennemuutos kohti vihreää siirtymää eli vähähiilisiä, energiatehokkaita ja kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja. Suomessa on vihreään siirtymään liittyvää osaamista muun muassa vety- ja kiertotaloudessa ja päästöttömissä energiajärjestelmissä. Ammattikorkeakouluissa näitä aiheita opetetaan ja tutkitaan jo nyt.
Nordic West Officen toimitusjohtaja, kansainvälisen politiikan tutkija Risto E.J. Penttilä korosti vihreän siirtymän merkitystä ja vaikutuksia maailmanlaajuisesti. Vihreä siirtymä on välttämätön ympäristön suojelemiseksi. Teknologia ja markkinat ovat keskeisessä roolissa sen edistämisessä.
Vihreän siirtymän osalta maailmassa on tapahtumassa monia asioita. Penttilä käytti Malcolm Gladwellin lanseeraamaa termiä tipping point, jolloin jostain asiasta voi tulla täydellinen ilmiö – eli se menee viraaliksi – tai sitten ilmiö marginaalistuu tai valtavirtaistuu.
– Tätä on vaikea nähdä etukäteen. Kun mietimme vihreää siirtymää ja ilmastonmuutosta, koko maailmalla on edessään ympäristöllinen tipping point joko huonoon kehitykseen tai sitten teknologia ehtii ensin. Kun niin monella alueella mennään isoin askelin eteenpäin, on ilmiselvää, että jompikumpi tipping point tulee, mutta kumpi tulee ensimmäiseksi, Penttilä puntaroi.
Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos voi vaikuttaa merkittävästi vihreään siirtymään
Penttilä korosti, että Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos voi vaikuttaa merkittävästi maailmanlaajuisiin markkinoihin ja teknologian kehitykseen ja sitä kautta myös vihreään siirtymään. Hän esitti erilaisia tulevaisuusskenaarioita, joissa joko Harris tai Trump voittaa.
Penttilän mukaan Harrisin voitto johtaisi regulaation ja tukiaisten lisääntymiseen vihreän siirtymän edistämiseksi. Harris pyrkisi kansainvälisiin sopimuksiin ja politiikoihin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Trumpin voitto puolestaan johtaisi markkinoiden ja teknologian korostumiseen.
– Ympäristöasiat näyttävät eri presidenttien aikana erilaisilta. On kuitenkin tapahtumassa paljon asioita, jotka antavat toivoa.
Yhdysvaltain vaalituloksella on merkitystä myös Pohjoismaiden vihreässä siirtymässä
Penttilä totesi, että Harrisin valinta presidentiksi voisi hyödyttää Pohjoismaita, sillä demokraatit perinteisesti käsittelevät Pohjoismaita yhtenä blokkina. Tämä voisi johtaa tiiviimpään yhteistyöhön ja parempiin mahdollisuuksiin vihreän siirtymän edistämisessä.
Trumpin valinta presidentiksi voisi johtaa siihen, että Pohjoismaiden tulisi varautua kahdenvälisiin sopimuksiin ja etsiä uusia yhteistyökumppaneita. Tämä voisi vaatia joustavuutta ja sopeutumista muuttuvaan kansainväliseen tilanteeseen.
Amerikka valtaa teknologisesti maailmaa ja silloinhan Suomen ja Pohjoismaiden rooli tulee olemaan teknologioissa, jotka pystyvät hyödyntämään kiinnostavia kulmia.
Risto E.J. Penttilä
Vihreä siirtymä voi edetä eri tavoin eri puolilla maailmaa
Penttilän mukaan pirstoutuneessa maailmassa ei ole olemassa yhtä globaalia vihreätä siirtymää. Yhdysvaltojen lisäksi muun muassa Kiinalla ja Saudi-Arabialla on sanansa sanottavana.
– Emme pääse siihen, että meillä olisi vain yksi vihreä siirtymä maailmassa. Euroopassa on oma vihreä siirtymä ja Amerikassa, Kiinassa, Intiassa ja muualla omansa. Se tulee nyt esiin kaikissa maissa, mutta eri mausteilla. Amerikassa se on ollut teknologiavetoista, Euroopassa perinteistä ESG- ja kiertotalousajattelua. Saudi-Arabia on parhaillaan istuttamassa 10 miljardia puuta, ja ensimmäinen miljardi on jo tullut täyteen. Vuoteen 2030 mennessä puolet maan energiasta tulee uusiutuvista lähteistä. Lisäksi heillä on aivan hurjat investointisuunnitelmat, Penttilä kertoo.
Kansainvälisen kauppapolitiikan skenaariot ovat moninaiset
Myynnin yliopettaja Pia Hautamäki toi esiin, että haastavassa markkinatilanteessa yritysten on vaikeaa myydä kestävämpiä ratkaisuja ja tehdä bisnestä kestävyys edellä, jos kauppakumppanit hankkivat ennemmin jotain muuta. Hän näkee, että tämä ei ole pelkästään yritysten asia vaan koskee koko myyntiekosysteemiä. Penttilä laajensi aihetta kansainväliseen kauppapolitiikkaan.
– Jos nyt ajatellaan sitä skenaariota, että kiinalaiset firmat eivät voisi viedä tuotteitaan Amerikkaan, niin ne alkavat alta markkinahintojen dumpata Eurooppaan ja Kanadaan kaikkea, mikä liittyy kestävään kehitykseen ja vihreään teknologiaan – ovatpa ne sitten sähköautoja tai aurinkopaneeleita. Olemme pahassa pinteessä, jos Amerikka puolestaan sanoo, ettemme voi syrjäyttää amerikkalaisia tuotteita.
Penttilän mukaan tämä skenaario on mahdollinen, jos Trumpista tulee presidentti. Euroopan kauppapolitiikka on EU:n kauppapolitiikkaa. Olemme riippuvaisia EU:n neuvotteluosaamisesta, ja Penttilä sanookin toivovansa, että EU hoitaisi mahdolliset neuvottelut onnistuneesti.
Vihreällä osaamisellakin on merkitystä
Maailmanpolitiikan, teknologian ja markkinoiden lisäksi koulutuksella ja osaamisellakin on merkitystä. Penttilä totesi, että koulutus, joka on mahdollisimman lähellä työelämää, on tärkeää kaikissa skenaarioissa. Hän korosti, että Suomen tulee panostaa koulutukseen, joka hyödyntää uusia teknologioita ja toimintatapoja markkinoiden vetämissä ympäristöissä.
Kun katsoo suomalaista korkeakoulujärjestelmää, työelämälähtöiset ammattikorkeakoulut ovat onnistuneet erinomaisesti. Jos suuret valtiot kääntyvät sisäänpäin, Suomessa yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö, tutkimus ja EU:n merkittävä rooli korostuvat. Eli teknologiayritykset ja ammattikorkeakoulut kuten TAMK hoitavat homman.
Risto E.J. Penttilä
Penttilä näkee koulutuksen merkityksen tärkeänä kaikissa vihreän siirtymän skenaarioissa.
– Jos mahdollisimman nopeasti koulutetaan osaajia työelämään, niin silloin kansainväliset yhteydet jäävät kyllä aika vähäisiksi. Mutta jos ajatellaan Suomen kannalta, eihän meillä ole mitään muuta vaihtoehtoa. Meillä on vähemmän väkeä ja silti meidän pitää saada koulutettua ihmisiä, jotka pystyvät hyödyntämään uusia teknologioita ja toimintatapoja. Siihen on vain yksi reitti ja se on sellainen koulutus, joka on mahdollisimman lähellä työelämää.
TAMK kouluttaa uusia osaajia, jotka ovat valmiita työelämään
Tapahtuman koordinaattori, yliopettaja Ulla Häggblom korosti, että vihreä siirtymä on kovasti esillä ammattikorkeakouluissa, jotta voimme taata kestävän tulevaisuuden osaamisen jatkossa. Vt. rehtori Mikko Naukkarinen kertoi, että TAMKista valmistuu vuosittain noin 1500 korkeakoulututkinnon suorittanutta opiskelijaa, joista 10 prosenttia on ulkomaalaisia.
– Saamme aikamoista pursketta aikaan Pirkanmaalla, jossa on puoli miljoonaa ihmistä. Opiskelijat ovat tyytyväisiä meiltä saamaansa koulutukseen, vaikka paljon oppimisesta tapahtuukin sitten työelämässä. Vaikka TAMK onkin edelleen pääosin kouluttaja verorahoilla, teemme tällä hetkellä paljon muutakin. Neljännes liikevaihdosta tulee tutkimus- ja kehitystoiminnasta ja maksullisesta palvelutoiminnasta, Naukkarinen kertoi.
Häggblom muistutti, että TAMK on monialainen ammattikorkeakoulu. On monia eri tapoja, joilla TAMK voi yritysten kanssa kehittää ja vaikuttaa positiivisesti maapallon säilymiseen.
– Meillä on laajaa osaamista, osaajia ja moderneja fasiliteetteja yritysten käyttöön. Meillä on myös valtavan hieno opiskelijajoukko, jota voidaan hyödyntää ja osallistaa erilaisissa projekteissa. Paikalliset ja kansainväliset verkostommekin voivat tuoda yrityksille ihan uusia markkinaosuuksia ja markkinaideoita myös vihreään siirtymään.
TAMK & Beyond – kumppanisi vihreässä siirtymässä
TAMKin historian ensimmäinen TAMK & Beyond -tapahtuma järjestettiin 1.11.2024. Teemana oli kumppanuus vihreässä siirtymässä. Tapahtuma kokosi lähes 160 osallistujaa, joista yli 100 oli yrityksistä ja muista sidosryhmistä. Myös opiskelijat olivat mukana järjestelyissä. Tarkoituksena oli tarjota opiskelijoille ja yrityksille tilaisuus verkostoitua ja tuoda esiin opiskelijoiden rooli erilaisissa yritysprojekteissa. Ständeillä esiteltiin vihreän siirtymän ideoita ja toteutuksia. Osallistujat tutustuivat myös paperi- ja pakkauslaboratorioon, lanka- ja tekstiililaboratorioon sekä FieldLab3D-laboratorioon.
Yhteyshenkilö
Ulla Häggblom
yliopettajaKirjoittaja: Hanna Ylli