EU-lobbaukseen liittyy usein negatiivisia mielikuvia. Myös väitöskirjatutkija Salla Mikkosen tutkimukseen osallistuneet lobbarit puhuivat toisiaan ennemmin edunvalvonnasta tai vaikuttamistyöstä kuin lobbauksesta, eivätkä he välttämättä mieltäneet itseään lobbareiksi. Lobbaus-termin kuitenkin uskotaan saaneen alkunsa käytännöstä, jossa demokratian alkuaikoina parlamenttien auloissa, lobbyissa, tapahtui vaikuttamista.
– Minua motivoi tutkimuksessani alusta lähtien tarve ymmärtää nykyisiä EU-lobbauksen käytänteitä arvottamatta niitä etukäteen. Samalla halusin tehdä EU-lobbauksesta ymmärrettävämpää suurelle yleisölle, päättäjille, lobbareille, muille tutkijoille – ja myös itselleni, Mikkonen avaa tutkimuksensa taustoja.
Yhteiskuntatieteiden maisteri Salla Mikkonen tutki väitöstutkimuksessaan EU-lobbauksen arjen käytänteitä ja miten lobbarit ymmärtävät lobbauksen. Tutkimusaineiston Mikkonen keräsi etnografisella tutkimusmenetelmällä vuosina 2017–2020, kun Euroopan vihreän kehityksen ohjelma oli syntymässä. Mikkonen muun muassa havainnoi EU-lobbausta Helsingissä ja Brysselissä seuraamalla lobbareita heidän arjen työssään. Lisäksi tutkija havainnoi lobbaustapaamisia Euroopan parlamentissa ja haastatteli 59 toimijaa heidän kokemuksistaan lobbauksesta sekä lobbauksen vastaanottamisesta.
Väitöskirja havainnollistaa, että oleellista on kyvykkyys pitkäjänteiseen EU-lobbaukseen, niin jäsenmaissa kuin Brysselissä. Lisäksi luottamuksen rakentaminen ennen vaikuttamista on oleellista EU-lobbauksessa. Luottamusta uskottavaan lobbaukseen rakennetaan riittävillä taloudellisilla resursseilla, edustamalla EU-piireissä hyvän statuksen saavuttaneita organisaatiota ja ennen kaikkea sosiaalisten suhteiden avulla, jotka ovat oleellisia myös epävirallista tietoa hankittaessa.
EU:ssa tärkeä kuulla kantoja myös ammattilobbauksen ulkopuolelta
Mikkosen tutkimus nostaa esille EU-lobbauksen ammattimaistumista, johon myös muut tutkijat ovat kiinnittäneet viime vuosina huomiota. Mikkosen väitöstutkimus osoittaa lobbauksen kannalta tärkeäksi ajan, tavan ja sen, ketkä EU:ssa lobbaavat. Tutkimus tuo myös esiin, että lobbareilla on runsaasti epävirallista tietoa ennakkoon, mikä on tärkeää lobbauksen ajoittamiseksi ammattimaisesti.
Lisäksi osana EU-lobbausta on oleellista tunnistaa myös valmistelutyö lobbareiden kesken, sillä ammattilobbareiden kesken tapahtuu myös kompromisseja, koordinaatiota ja poissulkemista, ennen kuin asia nostetaan EU-päätöksenteon areenoille. Oleellista on myös räätälöidä lobbausviestin vallitsevaan poliittiseen tilanteeseen ja kullekin päättäjälle sopivaksi, etenkin tavattaessa päättäjiä suljettujen ovien takana.
– Sinällään ammattimaistuminen ei ole pahasta. On kuitenkin syytä tarkastella kriittisesti sitä, kuullaanko erilaisia tahoja ja myös erilaisia lobbareita riittävästi – vai ovatko osaavat toimijat saaneet liiaksi portinvartijan roolia EU-lobbauksessa, huomauttaa Mikkonen.
Mikkonen viittaa tällä etenkin siihen, että lobbareiden ja päättäjien kesken tuntuu tällä hetkellä vallitsevan yhteinen ymmärrys siitä, mikä on ammattimaista EU-lobbausta. Siksi toimijat, jotka eivät hallitse EU lobbauksen käytäntöjä, luokitellaan helposti epäammattimaiseksi ja eivätkä he saa ääntänsä kuuluviin tai pääse EU-päättäjien puheille. Mikkonen korostaakin, että EU:ssa on oleellista kuulla myös laajemmin erilaisia toimijoita ja kantoja, eikä pelkästään kuulla luotettaviksi määriteltyjen lobbareiden valmiiksi suodattamat vaihtoehtoja. Tätä tarvetta myös usea tutkimukseen osallistunut lobbarit ja päättäjä painottivat.
Salla Mikkonen on oululaislähtöinen tutkija, joka työskentelee tällä hetkellä Itä-Suomen yliopistossa. Mikkonen on tutkijana Koneen säätiön rahoittamassa Lobbaus Suomen kunnissa -tutkimushankkeessa.
Väitöstilaisuus perjantaina 12. huhtikuuta
Yhteiskuntatieteiden maisteri Salla Mikkosen kansainvälisen politiikan alaan kuuluva väitöskirja EU Lobbying Through Everyday Practices. An ethnographic study on relational power in transnational in-house EU lobbying in Helsinki and Brussels 2017–2020 tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 12.4.2024 klo 16 Väinö Linna - salissa (Linna-rakennus, Kalevantie 5, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Iver. B. Neumann, The Fridtjof Nansen Institute, Norja. Kustoksena toimii dosentti Eero Palmujoki johtamisen ja talouden tiedekunasta.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä.
Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto