— Paikallisilla eturauhaskasvaimilla on enimmäkseen hyvä ennuste, mutta pieni osa niistä kehittyy pahanlaatuisiksi niin kutsutuiksi kastraatioresistenteiksi kasvaimiksi, joihin tavanomaiset hoitomuodot eivät enää tehoa, ja jotka voivat levitä eturauhasesta luustoon ja muihin kudoksiin, Eerola kertoo.
— Väitöskirjatutkimusten perusteella kaikkia kolmea PIM-kinaasiperheen jäsentä ilmennetään eturauhassyövässä enemmän kuin terveessä eturauhaskudoksessa, kuten myös kahta muuta tähän syöpään liitettyä proteiinia, MYC- ja ERG-transkriptiofaktoria. Lisäksi PIM-kinaasien ilmeneminen voimistuu samaa tahtia syövän ennusteen heikentyessä, Eerola selventää.
Väitöskirjassa tutkittiin lisäksi PIM-kinaasien tarkempia vaikutusmekanismeja sekä kohdeproteiineja. PIM-kinaasien osoitettiin fosforylaation välityksellä säätelevän muun muassa CXCR4-kemokiinireseptorin sekä NFATC1-transkriptiotekijän aktiivisuutta, ja niiden tehostavan eturauhassyöpäsolujen liikkuvuutta.
Väitöstutkimuksessa testattiin lisäksi PIM-kinaasien toimintaa estävää yhdistettä nimeltä DHPCC-9, jonka avulla onnistuneesti ehkäistiin hiiren eturauhaseen ruiskutettujen eturauhassyöpäsolujen kasvua sekä verisuonituksen ja etäpesäkkeiden muodostumista. Vastaavanlaisia PIM-estolääkkeitä on jo ollut kliinisissä kokeissa, mutta niitä ei toistaiseksi vielä ole kaupallisesti tarjolla.
— Koska PIM-kinaasien lisäksi myös MYC- ja ERG-proteiinit vaikuttavat eturauhassyövän kehittymiseen, voitaisiin useampaan proteiiniin kohdistetulla yhdistelmälääkityksellä saavuttaa parempia hoitotuloksia kuin yksittäisillä lääkeaineilla, Eerola sanoo.
Sini Eerola on syntynyt Kangasalla ja kirjoittanut ylioppilaaksi Kangasalan lukiosta vuonna 2005. Hän on suorittanut korkeakoulututkintonsa Turun yliopiston biologian laitoksella vuonna 2013 ja työskennellyt väitöskirjatutkijana ensin Turun yliopistossa ja sittemmin Tampereen yliopistossa lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa.
FM Sini Eerolan syöpägenetiikan alaan kuuluva väitöskirja The role of PIM kinases in prostate cancer – promoting and inhibiting factors tarkastetetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 11.3.2022 klo 12.00 alkaen. Paikkana on Arvo-rakennuksen auditorio F115, Arvo Ylpön katu 34. Vastaväittäjänä toimii professori Juha Klefström Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Tapio Visakorpi lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2316-5
Kuva: Auri Kohola